Wikipedia

Ero sivun ”Itä-Berliini” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 85.76.138.118 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon.
Kumottu muokkaus 13592238, jonka teki Otrfan (keskustelu)
Rivi 1:
{| class="wikitable" style="float: right; font-size: 90%"
[[Kuva:Flag of East Berlin (1956-1990).svg|thumb|Itä-Berliinin epävirallinen lippu (1956–1990).]]
| [[kuva: coat of arms of Berlin (1935).svg|35 px]]&nbsp;[[kuva: flag of East Berlin (1956-1990).svg|border|128 px]]<br>
[[Kuva:Germany divided Berlin East district names.png|thumb|Itä-Berliinin hallintoalueet.]]▼
Itä-Berliinin vaakuna ja lippu
[[Kuva:Occupied Berlin.svg|thumb|Berliinin jako.]]▼
|}
 
{{pääartikkeli|[[Berliini]], [[Saksan historia]]}}
'''Itä-Berliini''' oli [[Berliini]]n itäinen osa [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] lopulta 1945 [[Saksan jälleenyhdistyminen|Saksan jälleenyhdistymiseen]] 1990 asti.
 
'''Itä-Berliini''' ({{k-de|Ost-Berlin}}, {{k-ru|Восточный Берлин|Vostotšnyi Berlin}}) oli [[Berliini]]n kahdeksasta itäisestä piiristä ([[Friedrichshain]], [[Köpenick]], [[Lichtenberg (hallintoalue)|Lichtenberg]], [[Mitte (hallintoalue)|Mitte]], [[Pankow (hallintoalue)|Pankow]], [[Prenzlauer Berg]], [[Treptow]], [[Weißensee]]) muodostettu [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hallitsema [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet#Miehitysvyöhykkeet Saksassa|miehityssektori]] 1945-1990.
Sodan jälkeen Berliini jaettiin neljään [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|miehitysvyöhykkeeseen]], joista Itä-Berliini oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vyöhyke. Loput kolme vyöhykettä olivat [[liittoutuneet|länsiliittoutuneiden]] hallinnassa; pohjoinen vyöhyke [[Ranska]]n, läntinen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] ja eteläinen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] hallinnassa. Vuonna 1948 kaupunki jakautui virallisesti kahtia, kun Neuvostoliitto ei tunnustanut [[Sozialdemokratische Partei Deutschlands|sosiaalidemokraatti]] [[Ernst Reuter]]in valintaa pormestariksi ja asetti vyöhykkeelleen oman pormestarinsa.
 
▲[[Kuvakuva:Occupied occupied Berlin.svg|left|155 px|thumb|Berliinin jako.miehityssektorit]]
[[Saksan demokraattinen tasavalta]] (DDR) piti koko Berliiniä pääkaupunkinaan; käytännössä tosin pääkaupunkina toimi vain Itä-Berliini. Myös voittajavaltojen kesken Berliinin oikeudellinen status oli kiistanalainen. Länsiliittoutuneiden tulkinnan mukaan koko Berliinissä ylintä valtaa käytti neljä miehitysvaltaa eikä kumpikaan Saksa; Neuvostoliitto puolestaan katsoi, että Itä-Berliini kuului DDR:n alaisuuteen ja että miehitystila jatkui ainoastaan [[Länsi-Berliini]]ssä.
▲[[Kuvakuva: Germany divided Berlin East district names.png|175 px|thumb|Itä-Berliinin hallintoalueet.piirit<br>(Berliinin muut piirit harmaalla)]]
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen [[Saksan historia#Saksa vuoden 1945 jälkeen|Saksa]] jaettiin Neuvostoliiton, [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]], [[Britannia]]n ja [[Ranska]]n miehitysvyöhykkeisiin sekä neuvostovyöhykkeen sisällä sijainnut Berliini niin ikään neljään miehityssektoriin. Kun Neuvostoliitto ei tunnustanut [[Ernst Reuter]]in valintaa kaupungin yli[[pormestari]]ksi, se nimitti sektorilleen oman ja näin itäpuolen siviilihallinto eriytyi muusta Berliinistä 1948.
Itä- ja Länsi-Berliinin välinen raja oli auki vuoteen 1961 asti, jolloin DDR rakensi [[Berliinin muuri]]n, joka sinetöi kaupungin kahtiajaon. Muurin murruttua 1989 ja Saksan jälleenyhdistyttyä vuotta myöhemmin Berliinikin yhdistyi jälleen ja palasi koko Saksan pääkaupungiksi.
 
Neuvostoliiton Saksan-miehitysvyöhykkeestä 1949 muodostettu [[Itä-Saksa]]n valtio julisti pääkaupunkinaan olevan Berliini, mutta muodollisesti koko kaupunkia hallitsi yhteisesti neljä miehitysvaltaa, ei kumpikaan Saksa. Näin ollen myöskään Neuvostoliiton sektorin käsittänyt Itä-Berliini ei ollut Itä-Saksan pääkaupunki [[de jure]], mutta kuitenkin käytännössä toimien Itä-Saksan hallituksen istuntopaikkana. Näistä seikoista johtuen 1960-luvun alusta Itä-Saksan [[propaganda]]n käyttämä termi Berliini, DDR:n pääkaupunki ({{k-de|Berlin, Hauptstadt der DDR}}) ei pitänyt paikkansa.
== Hallintoalueet ==
Ennen jakoa, vuoden 1920 alueliitoksesta lähtien Berliiniin oli kuulunut 20 hallintoaluetta (''Bezirke''). Jaon yhteydessä niistä kahdeksan tuli kuulumaan Neuvostoliiton, kuusi Yhdysvaltain, neljä Yhdistyneen kuningaskunnan ja kaksi Ranskan miehitysvyöhykkeeseen. Neuvostoliiton vyöhykkeeseen, josta muodostettiin Itä-Berliini, kuuluivat seuraavat kahdeksan hallintoaluetta:
 
Berliinin osien välinen sektoriraja oli auki vuoteen 1961, jolloin Itä-Saksa rakensi [[Länsi-Berliini]]n ympärille [[Berliinin muuri]]n ja näin esti itäberliiniläisten vapaan pääsyn länteen. Muurin murtumisesta 1989 seuranneella [[sopimus Saksaa koskevasta lopullisesta järjestelystä|sopimuksella Saksaa koskevasta lopullisesta järjestelystä]] [[Saksan jälleenyhdistyminen|Saksan jälleenyhdistymiseksi]] vuotta myöhemmin myös Itä-Berliinin miehitys päättyi, jolloin se tuli osaksi muuta Berliiniä ja edelleen [[Saksa]]a.
* [[Friedrichshain]]
* [[Köpenick]]
* [[Lichtenberg (hallintoalue)|Lichtenberg]]
* [[Mitte (hallintoalue)|Mitte]]
* [[Pankow (hallintoalue)|Pankow]]
* [[Prenzlauer Berg]]
* [[Treptow]]
* [[Weißensee]]
 
{{Commonscatcommonscat|East Berlin}}
 
[[Luokka:Berliinin historia]]▼
 
[[Luokka:Jaetut kaupungit]]▼
▲[[Luokkaluokka: Berliinin historia]]
▲[[Luokkaluokka:Jaetut jaetut kaupungit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Berliini”