Avaa päävalikko

Muutokset

245 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
fix + {{lae}}
{{lae}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee Hannu Salaman kirjaa. [[Juhannustanssit (kappale)|Juhannustanssit]] on myös Dingon kappale vuodelta 1986.}}
{{Kirja
'''Juhannustanssit''' on [[Hannu Salama]]n neljäs romaani ja hänen läpimurtoteoksensa. Sen julkaisi kustannusyhtiö [[Otava (kustannusyhtiö)|Otava]] 7. lokakuuta [[1964]]. Kirja kertoo maaseudulla pidetyistä juhannusjuhlista. Se kuvaa alkoholinkäyttöä ja sukupuolisuhteita, ja se sisältää humalaisen muurari Hiltusen pilkkasaarnan, joka loukkasi aikanaan uskonnollisia tunteita. ''Juhannustanssit'' synnytti "Salama-sodaksi" kutsutun kirjasodan ja kulttuurikiistan, ja Salama sai syytteen [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Hänet tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] armahti hänet vuonna 1968.
 
Nykyään ''Juhannustanssit'' kuuluu suomalaisen kirjallisuuden [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanoniin]]. Sen synnyttämää kulttuurikistaasynnyttämä pidetäänkulttuurikiista osanakertoo 1960-luvun poliittistapoliittisesta ja aatteellistaaatteellisesta ilmapiiriäilmapiiristä: vasemmistolainen nuoriso halusi kyseenalaistaa edellisen sukupolven arvot ja murtaa käsityksen taideteoksen yhtenäisestä tulkinnasta.
 
== Aiheet ja tyyli ==
Varauksellisesti tai kielteisesti suhtautuneista kriitikoistakin vain pari puuttui sittemmin keskeiseksi muodostuneeseen jumalanpilkkaan; enemmän kiinnitettiin huomiota kirjan "rivouteen" ja "ruokottomuuteen", jonka katsottiin palvelevan enemmän kaupallisia kuin taiteellisia näkökohtia. [[Nils-Börje Stormbom]] ennakoi [[Vasabladet]]issa, että ''Juhannustanssit'' tulisi herättämään kiivaan väittelyn, mutta piti epätodennäköisenä, että sen pohjalta nostettaisiin syytettä jumalanpilkasta tai [[pornografia|pornografisuudesta]]: "Hyökkäys sitä vastaan 'moraalin' nimissä olisi niin kyynistä teeskentelyä, että kieltäydyn uskomasta että edes tässä maassa kyettäisiin sellaiseen."<ref>Suurpää, s. 261−262.</ref>
 
Teos synnytti laajan kulttuuri- ja sivistyskeskustelun. Esimerkiksi Tampereen yliopiston [[aikuiskasvatus|aikuiskasvatuksen]] professori [[Urpo Harva]] syytti suomalaista kirjallisuutta epä-älyllisyydestä eikä halunnut hyväksyä Salaman sivistymätöntä totuudellisuutta: "On vaikea kuvitella semmoista yhteiskuntaa, jossa julkaistaisiin kaikki, mikä vain on totta"."<ref>Tarkka, s. 195</ref> Kirkollinen lehti [[Kotimaa]] totesi pääkirjoituksessaan, että Salaman kirja "etsii [[Raamattu|Raamatun]] ja uskonarvojen rienaavuudessa vertaistaan uudessa kotimaisessa kaunokirjallisuudessa". <ref>Tarkka, s. 166.</ref>.
 
Arkkipiispa [[Martti Simojoki]] tuomitsi Salaman kirjanpiti 11. marraskuuta 1964 pitämässään puheessa [[kansanopisto]]laitoksen 75-vuotisjuhlissa. Hänpuheen, jossa kiinnittihän puheessaankiinnitti huomiota "erään tämän syksyn romaanin" tapaan käsitellä Jeesusta ja Raamatun sanoja. Ennen puhettaan arkkipiispa oli käynyt Otavassa ehdottamassa muutamien arkojen kohtien, kuten romaanihenkilö Hiltusen pilasaarnan, poistamista romaanin uusista painoksista.<ref>Tarkka, s. 165–166.</ref> Simojoki ei kuitenkaan halunnut nostaa asiasta syytettä, eikä hänen mukaansa kirjan etiikka ollut "aivan huono", vaikka siinä käytetyt ilmaisut olivatkin loukanneet uskonnollisia ihmisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/3922/ | Nimeke = Simojoki, Martti (1908–1999)| Tekijä = Lauha, Aila| Julkaisu = Kansallisbiografia| Ajankohta = 16.9.1997 (päivitetty 27.8.2012)| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Viitattu = 13.10.2013 }}</ref>
 
== Jumalanpilkkasyyte ==
Kansanedustaja [[Margit Borg-Sundman]] teki 17. joulukuuta 1964 ''Juhannustansseista'' eduskuntakyselyn, jonka allekirjoitti 18 muuta [[Kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustajaa. Kirjelmässä kysyttiin: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa esittävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta, ja jos on, aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen toiminnan lopettamiseksi?".<ref>Valtiopäivät 1964, asiakirja V. Kysymys No: 186</ref> Oikeusministeri [[Johan Otto Söderhjelm|J. O. Söderhjelm]] määräsi nostettavaksi syytteen jumalanpilkasta Salamaa ja kustannusyhtiö Otavaa vastaan tammikuussa 1965, ja juttu oli ensimmäisen kerran oikeudessa 25. helmikuuta 1965.<ref>Nykänen, Elina (2001). ''Salamasota: arvomaailmojen ristiriita Juhannustanssit-kohussa 60-luvulla''. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto [https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12158/elinykanen.pdf?sequence=1].</ref>
 
Syytteen nostaminen sai julkisuudessa – varsinkin kulttuuripiireissä – myrskyisän vastaanoton. Kirjailija [[Pentti Saarikoski]] esitti vastalauseensa eroamalla kirkosta.<ref>Suurpää, s. 265.</ref> Muiden muassa kirjailijat [[Mika Waltari]] ja [[Väinö Linna]] eivätilmoittivat, etteivät pitäneet antamissaan lausunnoissa ''Juhannustanssien'' kohua herättäneitä kohtia jumalanpilkkana., Pääministerija pääministeri [[Johannes Virolainen]] kommentoi syytettä sanomalla olevansa henkilökohtaisesti sitäkertoi mieltämielipiteenään, että "yhteiskunnalla pitäisi olla toisia keinoja tässä asiassa kuin rikoslaki".<ref>Suurpää, s. 267.</ref> Borg-Sundman korosti myöhemmin useaan otteeseen, että hänen alulle panemansa eduskuntakysely ei ollut suunnattu yksinomaan Salaman kirjaa tai yleensäkään kaunokirjallisuutta kohtaan, vaan se koski "aikamme moraalista nihilismiä" kokonaisuudessaan; hän mainitsi ''Juhannustanssien'' ohella etenkin [[Ylioppilaslehti|Ylioppilaslehdessä]] esiintyneen kirjoittelunyleensä.<ref>Suurpää, s. 266.</ref>
 
Helsingin [[hovioikeus]] tuomisti 20. syyskuuta 1966 Salaman jumalanpilkasta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja langetti [[Otava]]n kustantajalle [[Kari Reenpää]]lle 2000 markan sakkorangaistuksen. Kirjailija ja kustantamo menettivät rikoksen taloudellisen hyödyn valtiolle samoin kuin kirjan kappaleet, jotka määrättiin tuhottaviksi. Tuomitut valittivat tuomiosta Korkeimpaan oikeuteen, joka piti tuomion ennallaa,ennallaan mutta vapautti kustantajan sakkorangaistuksesta. Salamalle anottiin armahdusta [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] ja Suomen [[Pen-klubi]]n johdolla Salamalle anottiin armahdusta, ja presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] armahti hänet 9. elokuuta 1968.<ref>Tarkka, s. 186–187.</ref>
 
Hannu Salaman puolustusasianajaja Kullervo Kemppinen on pitänyt tuomion kannalta ratkaisevana kirjettä, jonka Salama lähetti raastuvanoikeudelle jutun toiseen käsittelyyn 8. huhtikuuta 1965. Kirjeessään Salama sanoi halunneensa romaanillaan "pilkata ja loukata kansalaisten jumalakäsitystä ja uskonnollisia tunteita".<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kemppinen, Kullervo | Nimeke=Laamanni muistelee | Sivu=411 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24358-2}}</ref>
 
==Merkitys==
''Juhannustansseja'' on pidetty Hannu Salaman läpimurtoteoksena.<ref name="kirjasampo"/> Kirjasta syntynyt kohu vaikutti Salaman psyykeen ja hänen kirjailijatyöhönsä. Oikeusprosessi aiheutti taloudellisia vaikeuksia ja yhteisöllisiä paineita, joita Salama purki etenkin 1960-luvun novelleissaan. Niiden päähenkilönä oli usein kirjailijan omakuva, "ärhäkkä ja itsestääntietoinen" Harri Salminen. Nykyään Hannu Salama ja hänen tuotantonsa on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa kirjallisuudessa.<ref name="KB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/4832/ | Nimeke = Salama, Hannu (1936–)| Tekijä = Niemi, Juhani | Julkaisu = Kansallisbiografia| Ajankohta = 9.10.2006| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Viitattu = 13.10.2013}}</ref> Tutkija [[Olli Löytty|Olli Löytyn]] mukaan ''Juhannustanssit'' on osa suomalaisen kirjallisuuden [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanonia]], joka kuuluu esimerkiksi Turun yliopiston kirjallisuuden opintovaatimuksiin ja opiskelijoiden "kirjalliseen yleissivistykseen".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/?5426_a=comments&5426_m=6276&s=3242 | Nimeke = Kirjallisuuden kansallinen kaanon| Tekijä = Löytty, Olli| Ajankohta = 25.3.2010| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Viitattu = 13.10.2013}}</ref>
 
"Salama-sota" ja muut 1960-luvun kirjasodat olivat poliittisia, ja ne kertovat ajankohtansa yhteiskunnallisista arvoista ja ajatusmaailmasta. Vasemmistolainen nuoriso kyseenalaisti edellisen sukupolven arvot, joita se piti vanhoillisina, eikä taideteoksen yhtenäistäyhtenäinen tulkintaatulkinta pidettyollut enää mahdollisenamahdollista. Salaman armahdusta voidaan pitää merkkinä siitä, että yksilön sananvapaus asetettiin etusijalle siihen nähden, aiheuttiko se mahdollisesti jollekulle toiselle mielipahaa.<ref name="kysy"/> Kohu johti lopulta rikoslain 10. luvun uusimiseen siten, että normaalirangaistukseksi julkisesta jumalanpilkasta tuli sakko tai enintään kahden vuoden vankeus. Aiemmin siitä oli seurannut vankeus tai enintään neljän vuoden [[kuritushuone]]tuomio. Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen vuonna 1971.<ref> Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 126. Helsinki: Otava, 1971.</ref>
 
''Juhannustansseista'' on dramatisoitu kaksi tv-elokuvaa vuosina 1971 ja 1983<ref name="kirjasampo"/> ja näytelmä vuonna 1998.<ref name="näytelmät">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=724&pid=156| Nimeke = Hannu Salama - Juhannustanssit| Julkaisu = Näytelmät.fi| Viitattu = 13.10.2013 | Kieli = }}</ref> Teoksen synnyttämää kulttuurikiistaa kuvataan kaksiosaisessa TV-elokuvassa ''Katso ihmistä''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/kotikatsomo2/katso_ihmista.html | Nimeke = Katso ihmistä 1-2| Julkaisija = YLE.fi| Viitattu = 13.10.2013}}</ref>
25 952

muokkausta