Versio 13. lokakuuta 2013 kello 16.04 muokkaa Tanár (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 952 muokkausta p →‎Merkitys: ref fix ← Vanhempi muutos		Versio 13. lokakuuta 2013 kello 16.23 muokkaa kumoa Tanár (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 952 muokkausta →‎Merkitys: salama-sodan merkityksesta, lähde kysy.fi Uudempi muutos →
Rivi 51: ==Merkitys== ''Juhannustansseja'' on pidetty Hannu Salaman läpimurtoteoksena.<ref name="KS">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kirjaseuranta.fi/Hannu_Salama/Juhannustanssit/ \| Nimeke = Kirjaesittely: Juhannustanssit, Hannu Salama\| Julkaisu = Kirjaseuranta.fi\| Viitattu = 13.10.2013 }}</ref> Kirjasta syntynyt kohu vaikutti Salaman psyykeen ja hänen kirjailijatyöhönsä. Oikeusprosessi aiheutti taloudellisia vaikeuksia ja yhteisöllisiä paineita, joita Salama purki etenkin 1960-luvun novelleissaan. Niiden päähenkilönä oli usein kirjailijan omakuva, "ärhäkkä ja itsestääntietoinen" Harri Salminen. Nykyään Hannu Salama ja hänen tuotantonsa on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa kirjallisuudessa.<ref name="KB">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/4832/ \| Nimeke = Salama, Hannu (1936–)\| Tekijä = Niemi, Juhani \| Julkaisu = Kansallisbiografia\| Ajankohta = 9.10.2006\| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura\| Viitattu = 13.10.2013}}</ref> Kirjallisuudentutkija [[Olli Löytty\|Olli Löytyn]] mukaan Juhannustanssit on osa kaanonia, joka kuuluu esimerkiksi Turun yliopiston kirjallisuuden opintovaatimuksiin ja opiskelijoiden "kirjalliseen yleissivistykseen".<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/?5426_a=comments&5426_m=6276&s=3242 \| Nimeke = Kirjallisuuden kansallinen kaanon\| Tekijä = Löytty, Olli\| Ajankohta = 25.3.2010\| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus\| Viitattu = 13.10.2013}}</ref>▼ "Salama-sota" johti lopulta rikoslain 10. luvun uusimiseen siten, että normaalirangaistukseksi julkisesta jumalanpilkasta tuli sakko tai enintään kahden vuoden vankeus. Aiemmin siitä oli seurannut vankeus tai enintään neljän vuoden [[kuritushuone]]tuomio. Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen kuitenkin vasta vuonna 1971.<ref> Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 126. Helsinki: Otava, 1971.</ref> ''Juhannustanssien'' uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen [[1990]] asti.<ref name="KS">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kirjaseuranta.fi/Hannu_Salama/Juhannustanssit/ \| Nimeke = Kirjaesittely: Juhannustanssit, Hannu Salama\| Julkaisu = Kirjaseuranta.fi\| Viitattu = 13.10.2013 }}</ref> "Salama-sota" ja muut 1960-luvun kirjasodat kertovat ajankohtansa yhteiskunnallisista arvoista ja ajatusmaailmasta. Vasemmistolainen nuoriso halusi kyseenalaistaa arvot, joita se piti vanhoillisina. Taideteos ja sen tulkintarajat haluttiin määritellä uudelleen, eikä yhtenäistä tulkintaa pidetty enää mahdollisena.Salaman armahdusta voidaan pitää merkkinä siitä, että yksilön sananvapaus asetettiin etusijalle siihen nähden, aiheuttiko se mahdollisesti jollekulle toiselle mielipahaa.<ref name="kysy"/> Kohu johti lopulta rikoslain 10. luvun uusimiseen siten, että normaalirangaistukseksi julkisesta jumalanpilkasta tuli sakko tai enintään kahden vuoden vankeus. Aiemmin siitä oli seurannut vankeus tai enintään neljän vuoden [[kuritushuone]]tuomio. Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen kuitenkin vasta vuonna 1971.<ref> Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 126. Helsinki: Otava, 1971.</ref> ▲''Juhannustansseja'' on pidetty Hannu Salaman läpimurtoteoksena.<ref name="KS"/> Kirjasta syntynyt kohu vaikutti Salaman psyykeen ja hänen kirjailijatyöhönsä. Oikeusprosessi aiheutti taloudellisia vaikeuksia ja yhteisöllisiä paineita, joita Salama purki etenkin 1960-luvun novelleissaan. Niiden päähenkilönä oli usein kirjailijan omakuva, "ärhäkkä ja itsestääntietoinen" Harri Salminen. Nykyään Hannu Salama ja hänen tuotantonsa on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa kirjallisuudessa.<ref name="KB">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/4832/ \| Nimeke = Salama, Hannu (1936–)\| Tekijä = Niemi, Juhani \| Julkaisu = Kansallisbiografia\| Ajankohta = 9.10.2006\| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura\| Viitattu = 13.10.2013}}</ref> Kirjallisuudentutkija [[Olli Löytty\|Olli Löytyn]] mukaan Juhannustanssit on osa kaanonia, joka kuuluu esimerkiksi Turun yliopiston kirjallisuuden opintovaatimuksiin ja opiskelijoiden "kirjalliseen yleissivistykseen".<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/?5426_a=comments&5426_m=6276&s=3242 \| Nimeke = Kirjallisuuden kansallinen kaanon\| Tekijä = Löytty, Olli\| Ajankohta = 25.3.2010\| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus\| Viitattu = 13.10.2013}}</ref> ''Juhannustansseista'' oli otettu vuosina 1964–1965 useita painoksia, mutta oikeudenkäynnin jälkeen Otava julkaisi 1966 sensuroidun painoksen, josta oli poistettu osia Hiltusen pilasaarnasta. Uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen [[1990]] asti.<ref name="kysy">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-hannu-salaman-romaani-juhannustanssit-aiheutti-suurta-kohua \| Nimeke = Miksi Hannu Salaman romaani Juhannustanssit aiheutti suurta kohua?\| Julkaisu = Kysy.fi\| Ajankohta = 10.11.2006\| Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto\| Viitattu = 13.10.2013}}</ref> [[Yrjö Juhani Renvall]] dramatisoi romaanista näytelmän vuonna 1998.<ref>http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=724&pid=1563</ref> Salama-sodasta on tehty kaksiosainen TV-elokuva ''Katso ihmistä''. Sen on käsikirjoittanut [[Kari Hukkila]] ja ohjannut [[Kari Paljakka]]. Hannu Salamaa esittää [[Juho Milonoff]].<ref>[http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/kotikatsomo2/katso_ihmista.html]</ref>

Ero sivun ”Juhannustanssit” versioiden välillä