Ero sivun ”Korva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{lähteetön}} |
viitteeitä |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:HumanEar.jpg|thumb|300px|Ihmisen korvan osat ulkoapäin luoteltuna:<br />1. Korvalehti<br />2. Korvakäytävä<br />3. Tärykalvo<br />4. Vasara<br />5. Alasin<br />6. Jalustin<br />7. Simpukka<br />8. Kaarikäytavät<br />9. Kuulohermo]]
'''Korva''' on [[eläin|eläimen]] [[kuulo]]- ja tasapainoelin. Ulkokorvaan kuuluva korvalehti kerää [[ääni]]aaltoja ja johtaa ne [[korvakäytävä]]än. Korvakäytävän loppupäässä on joustava ja kimmoisa [[tärykalvo]], joka värähtelee ääniaaltojen ansiosta. Tärykalvosta värähtely siirtyy [[välikorva]]n [[kuuloluut|kuuloluihin]], jotka voimistavat tärykalvon värähtelyjä ja johtavat värähdysliikkeen [[sisäkorva]]n simpukkaan. Nesteen täyttämässä simpukassa olevat aistinsolut ärtyvät ja ne lähettävät impulsseja [[kuulohermo]]a pitkin isoaivojen kuuloalueelle, jossa ne tajutaan ääninä. [[Tasapainoelin]] ja pään liikeaisti sijaitsevat sisäkorvassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/175622/human-ear | Nimeke = Human ear | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 12.10.2013 }}</ref>
Sisäkorvan [[Simpukka (kuuloelin)|simpukassa]] sijaitsee kuuloelin eli Cortin elin. Siinä on kahdenlaisia aistinsoluja. Ulkokarvasoluja on kolmessa rivissä. Niiden tehtävänä on voimistaa tai vaimentaa ääntä ja siten suojata korvaa kovilta ääniltä. Sisäkarvasoluja on yhdessä rivissä ja ne varsinaisesti aistivat ääniaallot. Aistinkarvasolut ovat joustavan tyvikalvon päällä, ja niiden yläpuolella on jäykkä katekalvo. Ääniaallot saavat tyvikalvon värähtelemään, karvat koskettavat katekalvoa ja ärtyvät. Ärsytys saa aikaan välittäjäaineen erittymisen, mikä puolestaa saa aikaan hermoärsytyksen kuulohermoon.
Rivi 9 ⟶ 8:
Korva on kokonaisuudessan hyvin herkkä, ja pitkäaikainen meteli vaurioittaa korvan aistinsoluja pysyvästi. Yli 85 desibelin äänien kuulemista kannattaa välttää. Vaurioituminen aiheuttaa paitsi kuulon heikkenemistä, eli [[huonokuuloisuus|huonokuuloisuutta]], myös jatkuvaa ja jopa hyvin voimakasta [[tinnitus]]ta.
[[Korvatorvi]] on yhteydessä nieluun ja korvatulehduksen aiheuttavat bakteerit tulevatkin sen kautta. Tulehduksessa muodostuu märkää ja tärykalvo pullistuu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skl00014 | Nimeke = Korvatulehdus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Terveyskirjasto | Viitattu = 12.10.2013 }}</ref>
[[Ilmanpaine]] vaikuttaa myös korvan toimintaan ja lentokoneella matkustaneet (korvan sisällä [[ylipaine]]) tai syvälle sukeltaneet (korvan sisällä [[alipaine]]) tietävätkin, että korvia alkaa helposti särkeä, jos tärykalvon sisällä olevaa [[paine]]tta ei tasaa ulkopuolella olevaa painetta vastaavaksi. Tämä tapahtuu avaamalla korvanielukäytävän esimerkiksi nielaisemalla tai puhaltamalla samalla, kun pitää [[suu]]n ja [[nenä]]n ulostuloaukot suljettuina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.otometri.fi/fi/korvakimara.html?start=30 | Nimeke = Valsalvan manööveri | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Otometri Oy | Viitattu = 12.10.2013 }}</ref>
== Katso myös ==
Rivi 21 ⟶ 20:
* [[Keskikorvantulehdus]]
{{Commonscat|Ears|Korva}}
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Metatieto}}
{{Tynkä/Anatomia}}
| |||