Ero sivun ”Serpentiini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Izeu (keskustelu | muokkaukset)
luonnonsuojelualueita perustettu
Rivi 15:
Serpentiniitti voi näkyä maastossa erikoisina kalliomuodostelmina. Serpentiinipitoisessa kallioperässä ravinteita on niukasti. [[Kromi]]- ja [[nikkeli]]pitoisuudet voivat puolestaan olla korkeita.<ref name="kosa"/> Serpentiinialueilla kasvaakin varsin omaleimainen kasvilajisto. Suomen serpentiinikallioilla tavataan esimerkiksi [[viherraunioinen|viherraunioista]], [[serpentiiniraunioinen|serpentiiniraunioista]] ja [[serpentiinipikkutervakko|serpentiinipikkutervakkoa]].<ref>Väre 2008, s. 128.</ref>
 
=== Luonnonsuojelukohteita ===
Koillis-Savossa [[Kaavi]]n serpentiinialueiden [[kangasmetsä|kangasmetsissä]] kasvaa runsaasti [[siniheinä]]ä.<ref name="kosa"/> Alueen kallioilla esiintyvät [[tunturihärkki]] ja [[pulskaneilikka]], joiden paikalliset rodut ovat pieniä ja vaatimattomia. Kaavin pulskaneilikkarotu on todettu äärimmäisen uhanalaiseksi.<ref>Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 190.</ref><ref name="serphanke">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=27298&lan=fi | Nimeke = Serpentiinihanke| Julkaisija = Pohjois-Savon ELY-keskus| Viitattu = 10.2.2013}}</ref>
Serpentiinialueita on alettu suojella viime vuosina Koillis-Savossa. Suojelukohteita on [[Kaavi|Kaavilla]] ja [[Juankoski|Juankoskella]]. Yhteensä suojeltuja serpentiinialueita on yli 100 hehtaaria. Valtio omistaa alueista 32 hehtaaria. Uusia suojelualueita on vireillä yhteensä noin 70 hehtaarin verran (tilanne lokakuussa 2013). Serpentiinialueita on suojeltu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli [[Metso-ohjelma|METSO-ohjelman]] avulla.<ref name="kosa13"/>
 
Koillis-Savossa [[Kaavi]]n serpentiinialueiden [[kangasmetsä|kangasmetsissä]] kasvaa runsaasti [[siniheinä]]ä.<ref name="kosa"/> Alueen kallioilla esiintyvät [[tunturihärkki]] ja [[pulskaneilikka]], joiden paikalliset rodut ovat pieniä ja vaatimattomia. Kaavin pulskaneilikkarotu on todettu äärimmäisen uhanalaiseksi.<ref>Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 190.</ref><ref name="serphanke">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=27298&lan=fi | Nimeke = Serpentiinihanke| Julkaisija = Pohjois-Savon ELY-keskus| Viitattu = 10.2.2013}}</ref> Muita alueen lajeja ovat [[serpentiiniraunioinen]], [[viherraunioinen]], [[liuskaraunioinen]], [[nyylähaarikko]], [[otalaakajäkälä]] ja [[haavanlimijäkälä]].<ref name="niini">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Niinivaaran_serpentiniittialueet(6337)| Nimeke = Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu: Niinivaaran serpentiniittialueet | Tekijä = | Ajankohta = 19.6.2013 | Julkaisija = Pohjois-Savon ELY-keskus | Viitattu = 10.10.2013 }}</ref> Kaavin serpentiinkohteissa kasvavia lajeja ovat myös uhanalaiset [[takkuhankajäkälä]] ja [[rotkokehräjäkälä]]<ref name="kosa13">{{Lehtiviite | Tekijä = Kaasinen, Anna | Otsikko = Serpentiinihanke toteutuu yli odotusten | Julkaisu = Koillis-Savo| Ajankohta = 10.10.2013| Vuosikerta = | Numero =79 | Sivut =3 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10.10.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>.<ref name="niini"/>
 
== Lähteet ==