Ero sivun ”Japanin kulttuuri” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 10:
=== Käsitteitä ===
[[Tiedosto:Kuniyoshi Utagawa, Woman reading.jpg|thumb|left|220px|''Nainen lukemassa'', [[Kuniyoshi Utagawa]]n maalaus. [[Naisen asema Japanissa|Naisen asema]] on vaihdellut Japanin historian aikana suuresti. Yhteiskunnallisesti siihen on vaikuttanut erityisesti kungfutselaisuus.]]
Uskonnoista Japanin kulttuuriin ovat vaikuttaneet maalle alkuperäisen [[Šintolaisuus|šintolaisuuden]] lisäksi [[buddhalaisuus]] 500-luvulta lähtien, [[taolaisuus]] ja [[kungfutselaisuus]], jotka ovat olleet [[synkretismi|synkretistisessä]] suhteessa toisiinsa. Kungfutselaisuus on vaikuttanut erityisesti sosiaalisiin suhteisiin ja niiden hierarkkisuuteen. Perinteisen Japanilaisen
Toinen ihmisten välisiä suhteita kuvaava sanapari on [[uchi ja soto|''uchi'' ja ''soto'']]. Uchi tarkoittaa henkilön sisäpiiriä, soto taas ulkopuolisia henkilöitä. Ryhmät eivät ole staattisia, vaan ne vaihtelevat suuresti tilanteesta riippuen: sisäpiiri voi olla oma perhe, yritys tai kaveripiiri. Sisä- ja ulkopiirin ero heijastuu [[japanin kieli|japanin kieleen]], jossa on karkeasti jaoteltuna kolme eri kohteliaisuustasoa: sisäryhmälle tai esimerkiksi sosiaalisesti "alemmille" henkilöille puhutaan alimmalla perustasolla, tasavertaisille ulkopuolisille keskimmäisellä, neutraalilla tasolla ja "ylemmille" henkilöille, kuten oppilas opettajalle, työntekijä esimiehelleen tai asiakaspalvelija asiakkaalle kohteliaimmalla [[keigo]]-kielellä. Kohteliaisuustasot näkyvät esimerkiksi verbipäätteissä, sanavalinnoissa ja sanoihin liitettävissä kunnioittavissa prefikseissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Patricia Jean Wetzel | Nimeke =Keigo in Modern Japan: Polite Language from Meiji to the Present | Suomentaja = | Vuosi =2004 | Luku = | Sivu =111 | Selite = | Julkaisija =University of Hawaii Press | Tunniste =ISBN 9780824826024 | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
|