|
'''Helsingin vanha kirkko''' on nimensä mukaisesti Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön 17. joulukuuta 1826<ref name=Suolahti>>{{kirjaviite | Tekijä = Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos | Sivu = 193 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = 951-1-03606-8}}</ref>, ja sen on suunnitellut [[Carl Ludvig Engel]].<ref name=Suolahti />
VanhakirkkoVanha kirkko oli alun perin tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi [[Ulrika Eleonoran kirkko (Helsinki)|Ulrika Eleonoran kirkon]] saadessa purkutuomion [[Senaatintori]]n tieltä.<ref name=Suolahti /> Vanhaankirkkoon siirrettiin Ulrika Eleonoran kirkosta mm. kattokruunu ja penkkejä; VanhankirkonVanhan kirkon nykyinen [[saarnastuoli]] on vielä tuota perua. <ref name=srkHist>{{verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?Deptid=4823 | Nimeke = Vanhakirkko, historia | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 3.10.2011}}</ref> [[Helsingin tuomiokirkko]] oli jo rakenteilla, mutta valmistui vasta [[1852]].<ref name=Suolahti /> Väliaikaisuuden vuoksi VanhakirkkoVanha kirkko rakennettiin puusta eikä sinne hankittu edes kelloja. Myöhemmin kirkonkelloja korvaamaan on hankittu sähköinen kellolaite.<ref name=srkHist />
Alttaritauluna kirkossa on [[Robert Wilhelm Ekman]]in "Jeesus siunaa lapsia".<ref name=srkRak>{{verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?Deptid=4826 | Nimeke = Vanhakirkko, rakennus | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 3.10.2011}}</ref> Heleävärinen teos oli alkujaan tarkoitettu tuomiokirkon alttaritauluksi, mutta keisari [[Nikolai I]] piti sitä liian lempeänä ja lahjoitti tuomiokirkkoon synkän "Kristuksen ristiltäoton".
VanhaakirkkoaVanhaa kirkkoa ympäröi [[Vanha kirkkopuisto]], joka oli entinen hautausmaa ja sellaisena käytössä jo kauan ennen VanhaakirkkoaVanhaa kirkkoa. Sitä kutsutaan joskus myös "ruttopuistoksi", koska hautausmaalle haudattiin runsaasti [[isoviha]]n aikana vuonna 1710 Helsinkiä koetelleen [[rutto|ruton]] uhreja. Hautauksia puistoon ei ole tehty sitten vuoden [[1919]],<ref name=srkHist /> ja nykyisin puisto on lähes yksinomaan virkistyskäytössä ja läpikulkutilana. Kirkko sijaitsee puiston pohjoisreunassa [[Lönnrotinkatu|Lönnrotinkadun]] varrella. Puistoon johtaa [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardilta]] Engelin suunnittelema portti,<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200933 | Nimeke = Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Kohde nro 200933: Helsingin vanha kirkko | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 3.10.2011}}</ref> josta alkaa kirkolle johtava leveä ja suora puistokäytävä. Sen päästä johtaa kirkkoon kuitenkin vain sivuovi, sillä kuten useimmissa muissakin vanhoissa kirkoissa, VanhassakirkossakinVanhassa kirkossakin on pääovi länsipäässä ja alttari itäpäässä.
Vanha kirkko oli pitkään koko Helsingin vanhin kirkko, kunnes vuonna 2009 osa [[Sipoo|Sipoota]] liitettiin osaksi Helsinkiä ja samalla [[Östersundomin kirkko]] siirtyi Helsingin puolelle ollen näin uusi Helsingin vanha kirkko.
Hautausmaan koilliskulmassa on kauppias [[Johan Sederholm]]in hautakappeli.<ref name=srkRak />
VanhassakirkossaVanhassa kirkossa on noin 1 200 istumapaikkaa. Se kuuluu Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?Deptid=4822 | Nimeke = Vanhakirkko, perustiedot | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 3.10.2011}}</ref>
VanhakirkkoVanha kirkko on erittäin suosittu kaste-, vihki- ja siunauskirkko. Vuonna [[1998]] kirkossa vietettiin silloisen pääministerin [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposen]] toiset häät. VanhassakirkossaVanhassa kirkossa hautaan siunatuista henkilöistä kenties tunnetuimmat ovat valtioneuvokset [[K. A. Fagerholm]] ja [[Johannes Virolainen]] sekä mm. pääministerinä ja [[Talvisota|talvisodan]] aikaisena ulkoministerinä toiminut [[Väinö Tanner]].
== Viitteet ==
| 