'''Protektionismi''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteellisenä]] terminä [[valtio]]n sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien "suojelemista " torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi [[suojatulli|suojatullein]], valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, protektiivisin tariffein tai kiintiöin . Syitä protektionismiin ovat oman tuotannon suojaaminen, työllisyyden ja omavaraisuuden turvaaminen. ▼{{Neutraalius|Kopioitu Liberalismiwikistä. Liberalismiwikistä kopioitu teksti poistetaan, kuten on ennenkin poistettu}} <!--http://liberalismi.net/w/index.php?title=Protektionismi&oldid=6837 -->
▲'''Protektionismi''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteellisenä]] terminä [[valtio]]n sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien "suojelemista" torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi [[suojatulli|suojatullein]], valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, protektiivisin tariffein tai kiintiöin.
Protektionismi oli keskeinen osa [[merkantilismi ]]a ja yhä jatkuvaa [[uusmerkantilismi]]a. [[ LiberaaliLiberalismi]] tn kannattajat ovat [[valistusaika|valistusajasta]]1700-luvulta astialkaen arvostelleetväittäneet protektionismin hyödyttävän vain valtion suojelullaan suosimia yrityksiä kansalaisten kustannuksella ja sanoneet [[vapaakauppa|vapaakaupan]] olevan yleinen etu. <ref name=dk>[http://lsb.scu.edu/~dklein/papers/PdfPapers/Liberalanti-imperialism.pdf Liberal Anti-Imperialism], professori [[Daniel Klein]], 1.7.2004</ref> Protektionismin vastustajien mukaan teollisuudenalojen suojelu tyypillisesti johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun kilpailupaine ei enää pakota toiminnan tehostamiseen ja tuotteiden parantamiseen. Liberalismin perinteinen perustelu on [[suhteellisen edun periaate]], jonka mukaan jokainen maa pärjää paremmin, jos tekee vain niitä tuotteita, joita maassa kannattaa tehdä, ja tuo muut tuotteet ulkomailta.▼Eräs esimerkki protektionismista on [[Venäjä]]n paljon keskustelua herättänyt [[Venäjän puutulli|puutulli]].
== Lähteet==
Protektionismia voi harjoittaa valtion tai liittovaltion hallinto. Protektionismissa rajoituksena toimivat tullit, kiintiöt ja muut määräykset. Syitä siihen ovat oman tuotannon suojaaminen, työllisyyden ja omavaraisuuden turvaaminen.
▲Protektionismi oli keskeinen osa [[merkantilismi]]a ja yhä jatkuvaa [[uusmerkantilismi]]a. [[Liberaali]]t ovat [[valistusaika|valistusajasta]] asti arvostelleet protektionismin hyödyttävän vain valtion suojelullaan suosimia yrityksiä kansalaisten kustannuksella ja sanoneet [[vapaakauppa|vapaakaupan]] olevan yleinen etu. <ref name=dk>[http://lsb.scu.edu/~dklein/papers/PdfPapers/Liberalanti-imperialism.pdf Liberal Anti-Imperialism], professori [[Daniel Klein]], 1.7.2004</ref>
==Protektionismin puolesta ja vastaan==
Alansa "suojelun" puolesta lobbaavat yritykset usein sanovat aloittelevan alansa tarvitsevan tukea, jotta sen kilpailukyky kehittyisi riittäväksi vastaamaan ulkomaiseen kilpailuun. Vastustajien mukaan teollisuudenalojen suojelu tyypillisesti johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun kilpailupaine ei enää pakota toiminnan tehostamiseen ja paremmin asiakkaiden tarpeita tyydyttävien tuotteiden innovointiin.
Toinen yleinen argumentti on "epäreilu ulkomainen kilpailu", jossa esimerkiksi alhaisempien tuotantokustannusten vuoksi ulkomainen yrittäjä vie markkinat. Esimerkiksi banaaninviljely ei voine laajeta Suomessa ilman tukiaisia. Taloustieteessä yleisesti hyväksytty [[suhteellisen edun periaate]] kuitenkin osoittaa, että jokainen maa pärjää paremmin, jos tekee vain niitä tuotteita, joita maassa kannattaa tehdä, ja tuo muut tuotteet ulkomailta.
”Vetoomus [[kynttilä]]ntuottajien puolesta” (1854) on tunnettu [[Frédéric Bastiat]]'n kirjoittama protektionismin [[satiiri]]. Siinä kynttiläntuottajat ja muu valaistusteollisuus esittävät hallinnolle vetoomuksen, jossa toivotaan suojaa epäreilua ulkopuolista kilpailijaa, [[Aurinko]]a, vastaan, kun se vie heiltä markkinoita alhaisempien valontuotantokustannusten vuoksi.
Peliteoreetikot ovat esittäneet protektionismin todelliseksi syyksi "[[vangin dilemma]]n": eräissä tapauksissa valtion ehkä kannattaa harjoittaa protektionismia paitsi jos se johtaa siihen, että muutkin maat harjoittavat sitä. Vastaavasti kunkin teollisuudenalan ehkä kannattaa lobata oman alan protektionismin puolesta vaikka kokonaisetu olisi, ettei millään alalla olisi protektionismia.
==Katso myös==
*[[Vapaakauppa]] katsotaan usein protektionismin vastakohdaksi
==Viitteet==
{{viitteet}}
[[Martin Wolf]], ''[[Why Globalization Works]]'', Yale University Press, 2004.
[[Luokka:Hallinto]]
| 