Versio 3. syyskuuta 2013 kello 06.25 muokkaa Wgn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 8 905 muokkausta kv ← Vanhempi muutos		Versio 7. lokakuuta 2013 kello 17.39 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 670 muokkausta p vaihdetaan sanan yleiskieliseen muotoon Uudempi muutos →
Rivi 40: Salo on yksi Pohjanmaan vanhoista emäpitäjistä. Itsenäinen [[kirkkopitäjä]] Salosta tuli vuonna 1413. Salon kirkkopitäjä ulottui etelässä Kalajoen ja Lestijoen välillä olevaan Siiponjokeen asti. Hailuodon saari luettiin myös Saloon kuuluvaksi. Idässä Salo ulottui pitkälle sisämaahan aina Oulujärvelle asti. Tarkkaa itärajaa ei ollut pitäjälle tässä vaiheessa vielä määritelty. [[hallintopitäjä\|Hallintopitäjänä]] Salosta käytettiin aluksi nimeä Ranta. [[Rannan hallintopitäjä]] perustettiin vuonna 1407. <ref name="rth1"/> Eränkäynnillä oli tärkeä asema vielä keskiajan ~~saloistelaisten~~saloislaisten elämässä, pyydettiin metsän eläimiä, talvella hylkeitä ja kalastettiin, tärkeintä varsinaisen Salon rantakylille oli merikalastus. Salo tunnettiin myös markkinapaikkana, pitäjän nimikkopyhimyksen Pyhän Olavin messun yhteydessä 29. heinäkuuta järjestettiin jokavuotiset Olavinpäivänmarkkinat. Keskiajan ~~saloistelaiset~~saloislaiset olivat myös merenkulkijoita purjehtien muun muassa Tukholmaan.<ref name="rth1" /> 1500-luvun aikana asutus keskiaikaisen Salon emäpitäjän eteläosien jokilaaksoissa oli voimistunut niin paljon, että nämä erotettiin aluksi kappeliseurakunniksi ja myöhemmin itsenäisiksi pitäjiksi. [[kalajoki\|Kalajoen]] osalta itsenäistyminen pitäjäksi tapahtui vuonna 1540 ja [[pyhäjoki\|Pyhäjoen]] vuonna 1568. Uudenajan alussa Salon kirkkopitäjään kuului näin ollen nykyisen Saloisten ja Siikajoen välinen rannikko mukaan lukien [[Hailuoto\|Hailuodon]] saari, joka itsenäistyi ilmeisesti 1590-luvulla. Idässä pitäjä rajoittui Oulujärven erämaapitäjään eli [[paltamo\|Paltamoon]]. 1500-luvun aikana Pohjanmaan suurten jokien latvoille siirtyi savolaisia uudisasukkaita. Salossa tämä koski lähinnä Siikajoen yläjuoksua, jota sen tähden nimitetään myös Siikasavoksi.<ref name="rth1" /> Rivi 59: Toinen suuri mullistus Saloisissa oli kuntaliitos Raaheen vuoden 1973 alussa. Liitoksen taustalla oli Rautaruukin perustaminen Saloisiin. Liitoksesta oli puhuttu jo 1950-luvun lopulta lähtien, silloin oli kuitenkin Saloisissa päätetty pyrkiä lykkäämään liitosta mahdollisimman pitkälle. Terästehdas hankkeen toteuduttua asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi. <ref name="rth3" /> Saloisten seurakunta jatkoi kuntaliitoksen jälkeen toimintaansa edelleen omana kirkkoherrakuntanaan, talouden hoito oli kuitenkin nyt yhteinen Raahen kanssa jonka johdosta muodostettiin Raahen seurakuntayhtymä. [[Pattijoki\|Pattijoen]] kunnan liityttyä Raaheen myös [[Pattijoki]] tuli mukaan seurakuntayhtymään. Oman kirkkoherran ja kirkkoherrakunnan ~~saloistelaiset~~saloislaiset menettivät vuonna 2007, jolloin Saloinen ja [[Pattijoki]] liitettiin Raahen seurakuntaan.<ref name="rth3" /><ref name="ksk">Kotiseutumme [[Pattijoki]], Raahe, Vihanti 2001-2002. Botnia-foto oy.</ref> ==Nykyaika== Nykyajan Saloisissa iso osa asukkaista, varsinkin kirkonkylällä ja sen naapurikylillä, saa toimeentulonsa teollisuudesta. Tärkein työnantaja on oman kylän terästehdas eli Rautaruukki, joka nykyisin tunnetaan nimellä Ruukki. Paljon käydään töissä myös Raahen kaupungissa. Maa- ja metsätalous on edelleen tärkeä elinkeino erityisesti pienemmillä kylillä. 1970-luvulta alkaen on lakkautettu monia tiloja, toisaalta varsinkin viime aikoina jäljelle jääneitä on laajennettu. Kuntaliitoksen myötä Saloisista on vähitellen hävinnyt iso osa kunnan tarjoamista palveluista muun muassa kunnanvirasto, kirjasto, lukio, moni koulu on lakkautettu, myös Kirkonkylän ala-aste ja viimeksi terveysasema. Seurakunnan palvelut ovat säilyneet paremmin muun muassa seurakuntakoti on peruskorjattu ja laajennettu. Saloisten asukasluku on pysynyt 2000-luvulla varsin vakaana. Nykypäivän ~~saloistelainen~~saloislainen asuu yleensä omakotitalossa, rivitaloja on vain muutamia Kirkonkylällä eli Salonkylällä ja Savolahdessa, Ollinsaaressa on kerrostaloalue, myös Satamakankaalla on muutama kerrostalo. Kyläyhdistystoiminta on viime aikoina ollut vilkasta ja tuloksellista, Haapajoki-Arkkukari valittiin vuonna 2007 Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi.<ref name="rth3" /><ref name="ksk" /> ==Kultainen tulevaisuus== Rivi 103: Saloisten reipas, [[Saloisten Salama]], Saloisten viesti. ==Tunnettuja ~~saloistelaisia~~saloislaisia== Olli Torkkelinpoika Juusolan mahtitalon isäntä keskiajan lopulla. Juuso Ollinpoika pitäjän nimismies jonka mukaan Juusolan talo on saanut nimensä, edellisen poika.

Ero sivun ”Saloinen” versioiden välillä