Ero sivun ”Motivaatio” versioiden välillä

 

Ehkä samanlainen mutta eri tasolla on motivaatio uuden [[stimulaatio]]n saamiseksi. Eri yhteyksissä on mainittu tutkiminen, uteliaisuus tai [[seksuaalinen kiihottuminen|seksuaalisen kiihottumisen]] hakuisuus. Ratkaiseva tekijä tällaisten motivaatiotyyppien tutkimisessa on onko niissä homeostaattista osaa, eli kasautuvatko ne ajan mittaan, jos niitä ei välillä saada tyydytettyä. Tämä on keskeinen osa 1900-luvun alun seksiä koskevissa päätelmissä, joita esimerkiksi [[Sigmund Freud]] ja [[Konrad Lorenz]] ovat tehneet. Samaa ideaa käytetään paljon myös motivaatiota käsittelevässä [[populaaripsykologia]]ssa. Viime vuosikymmenten paremmin tutkittuun tietoon perustuvat päätelmät viittaavat kuitenkin siihen, että edelliset motivaatiot ovat tilanteeseen liittyviä ja ne esiintyvät, kun niitä tarvitaan (tai näyttää siltä, että tarvitaan) varmistamaan eläimen sopivuus ympäristöön, jonka jälkeen ne tyyntyisivät ilman seurauksia, kun tilanne on ohi.

 

===Toissijaiset tavoitteet===

Biologiset tarpeet luovat yleensä voimakkaampia [[tunne|tunteita]], ja ne ovat siten voimakkaampia kuin toissijaiset tarpeet. Tätä kuvataan esimerkiksi [[Abraham Maslow|Abraham Maslow’n]] mallissa (tarpeiden hierarkia). Ero voidaan tehdä myös suoran ja epäsuoran motivaation välillä. Suorassa motivaatiossa toiminta tyydyttää tarpeen, kun taas epäsuorassa motivaatiossa toiminta tyydyttää välivaiheen tavoitteen, joka puolestaan johtaa tarpeen tyydyttämiseen. Työympäristössä [[raha]] käsitetään tyypillisenä epäsuorana motivaation keinona, kun taas työtyytyväisyys ja miellyttävä sosiaalinen ympäristö ovat suorempia motivaattoreita. Tämä esimerkki kuitenkin korostaa hyvin sitä, että epäsuora motivaatiokeino (raha) kohti tärkeää tavoitetta (ruoan ostaminen, vaatteet jne.) voi hyvinkin olla voimakkaampi kuin suora motivaatio, jonka miellyttävä työympäristö aiheuttaa.

 

=== Kiristys ===