Ero sivun ”Ratu-kortisto” versioiden välillä

Ratu-kortisto sisältää hyvän rakentamistavan mukaiset tutkimustietoihin perustuvat ja työmenetelmäkuvaukset, työmenekkitiedot, laadunvarmistuksen menettelyt ja rakennustöiden turvallisuusohjeet. Ratu-kortiston tavoitteena on talonrakennustyön laadun ja tuottavuuden parantaminen.

Ratu-kortiston nettipalvelu Ratu Net sisältää tuotannonsuunnittelun ohjekorttien lisäksi rakentamisen tehtäväsuunnittelun ohjeita ja mallipohjia, piirrosobjekteja esimerkiksi työmaan aluesuunnitelman tai putoamissuojaussuunnitelman laadintaan sekä työturvallisuuden säännökset ja tuotannonsuunnitteluohjelmistojen käyttöön soveltuvia aikataulutiedostoja.

 

Talonrakennusalan taloudellisuusstandardien alustava laadinta käynnistyi kesäkuussa 1973 professori P-O Jarlen ja toimitusjohtaja Lauri Reunalan allekirjoittamalla sopimuksella, tutkijoina ja tutkimuksen vetäjinä toimivat DI Jorma Ahokas VTT:n rakennustalouden laboratoriosta ja DI Juhani Kiiras TKK:n rakentamistalouden laboratoriosta. Vuoden kuluttua valmistuivat ensimmäiset RT-tuotantotieto-ohjekortit, yhteensä 58 kappaletta.

Yhteistyön osapuolina olivat valtiovarainministeriö, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 24 rakennusliikettä, 4 julkishallinnon rakennusvirastoa ja rakentajaorganisaatiot (Suomen Rakennusteollisuusliitto, Suomen Rakennusurakoitsijaliitto ja Suomen Rakennusliikkeiden Liitto). Kaikki yhteistyökumppanit osallistuivat hankkeen rahoitukseen. Osarahoittajina olivat alkuaikoina myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA ja myöhemmin myös Työsuojelurahasto. Kilpailun perusteella valittiin julkaisijaksi Rakennustietosäätiö ja sen tytäryhtiö Rakennuskirja Oy.

 

Ensimmäiset yleiseen käyttöön julkaistut Ratu-kortit olivat ”Elementtityö, asuinkerrostalo. Ulkoseinät. Vastaanotto ja välivarastointi, asennus ja kiinnitys ja juotos", ”Pitkälaatat, asuinkerrostalo. Laatat. Vastaanotto ja välivarastointi, asennus ja juotos”, Elementtityö, asuinkerrostalo. Laatat. Vastaanotto ja välivarastointi, asennus ja juotos” ja ”Elementtityö, asuinkerrostalo. Kantavat sisäseinät. Vastaanotto ja välivarastointi, asennus ja juotos”. Ne ilmestyivät toukokuussa1974 osana elementtiöiden ohjekorttisarjaa.

 

Tutkimuksesta vastasi alusta lähtien Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT:n rakennustalouden laboratorio ja ensimmäiset RT-tuotantotieto työmenetelmä- ja menekkikortit ilmestyivät vuonna 1974. Numeron 001 sai elementtityön menekkejä esittelevä kortti.

VTT selvitti tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja laati Ratun menetelmä- ja menekkikortteja 20 vuotta. Sen tehtävä Ratu-tiedoston laadinnassa oli moninainen: oli luotava käsitteet, tiedon keruujärjestelmä, ohjeistettava tiedonkerääjät työmailla ja suunniteltava tulosten julkaisumuoto.

Korjaus- ja kunnossapitotöiden tuotantotiedoston laadinnasta vastasi aluksi rakennushallitus. Projektissa olivat mukana lisäksi puolustusministeriön rakennusosasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Valtionrautatiet sekä erillissopimuksella rakentajaorganisaatiot (SRUL, SRLL ja SRTL). Vuonna 1979 myös tämä osuus siirtyi Ratu-projektin yhteyteen.

 

Vuonna 1979 valmistui perusteellinen koulutusaineisto vauhdittamaan uuden tiedon käyttöönottoa yrityksissä. Vuosien 1982-1983 aikana Ratu-tutkimustyö ja ohjeitten laadinta oli lähes pysähdyksissä. Vuonna 1984 tehtiin perusteellinen Ratu-kortiston tilaa ja kehitystarpeita selvittävä tutkimus, jonka viesti oli selkeä: kymmenen vuoden aikana oli tapahtunut muutoksia erityisesti elementtirakentamisessa ja uusilta aihealueilta, kuten teräsrakentamisesta, tarvittiin tietoa.

 

Rakentajaorganisaatiot (Suomen Rakennusurakoitsijaliitto SRUL, Suomen Rakennusteollisuusliitto SRTL ja Suomen Rakennusliikkeiden liitto SRLL) perustivat Ratu-hankkeen vuonna 1985 ja se oli Rakennustietosäätiön ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sopimusosapuolena. Ratu-hankkeen puolelta puuhamiehinä toimivat ins. Reijo S Lehtinen ja ins. Jari Kankaro. Reijo S Lehtinen toimi tuolloin projektin vastuullisena johtajana ja tuo tehtävä jatkuu edelleen.

Ohjekorttien laadinta käynnistyi uudelleen, 1986 ja seuraavana vuonna otettiin käyttöön tuotenimi Ratu-kortisto.

Vuonna 1991 Suomen Rakennusteollisuusliitto, Suomen Rakennusurakoitsijaliitto ja Suomen Rakennusliikkeiden liitto yhdistyivät ja syntyi Rakennusteollisuuden Keskusliitto ry. Ratu-korttien tekeminen jatkui kuitenkin entiseen malliin. 1990-luvun alkupuolen lama puraisi pahasti rakennusalaa ja tutkimuspanostusta supistettiin jälleen. Tuotantotietouden tarve oli kuitenkin suuri kilpailtaessa vähistä urakoista ja niinpä selvitettiin vaihtoehtoja laatia Ratu-kortteja VTT:tä edullisemmalla tavalla. Kortteja teetettiin insinöörityönä, osana diplomityötä. Ratu-korttien laadintavastuu siirtyi Rakennusteollisuuden Keskusliiton hallituksen päätöksellä (20.1.1995) Mittaviiva Oy:lle, jossa VTT:ssä Ratu-tutkijana toiminut DI Anssi Koskenvesa kokosi tehokkaan tiimin jatkamaan Ratu-tuotantotiedoston laadintaa ja ylläpitoa. Mittaviiva Oy on ollut siitä lähtien Ratun tutkimusyksikkö.

 

* NHK Rakennus Oy

* NCC Rakennus Oy

Ratu Net -palvelu sisältää tällä hetkellä lähes 8000 sivua tietoa, josta vajaa 2000 sivua on aineiston venäjänkielistä käännöstä.

 

Jorma Ahokas, Juhani Kiiras, Ilkka Ojala, Markku Laurikainen, Timo Seppänen, Tapio Lyytikäinen, Mikko Pekkala, Heikki Miettinen, Jouko Kankainen, Olli Hämäläinen, Tapio Pietilä, Rauli Laasonen, Hannu Tyrväinen, Anssi Koskenvesa, Hannu Penttilä, Esko Salo, Sakari Pulakka, Jukka Pallas, Maarit Haakana, Marja Kallio, Paavo Tiainen, Pertti Lahdenperä, Mikko Vainio, Kimmo Tuomisto, Hannu Koski, Mika Kiiskinen, Jari Lehtinen, Veli-Pekka Tanhuanpää, Heikki Lempinen, Pertti Rantamäki, Vesa Lindeman, Keijo Heinonen, Pia Lindqvist, Pasi Nyman, Jyrki Jalli, Jarkko Muurimäki, Tarja Mäki, Sampsa Nissinen, Sami Heikkilä, Tuomas Heiska, Auli Olenius, Sampsa Pesonen, Rita Toikka, Tuomas Palolahti, Christian Kivimäki, Elias Hartikka