Ero sivun ”Läntinen Pitkäkatu 20” versioiden välillä

177 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
useimpiin lähteisiin ei viitata, julkaisematon(?) haastattelu ei sovellu lähteeksi; kuvituspyyntö
p (l)
(useimpiin lähteisiin ei viitata, julkaisematon(?) haastattelu ei sovellu lähteeksi; kuvituspyyntö)
{{Korjattava/kuvitus}}
'''Läntinen Pitkäkatu 20''' on [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] [[vuonna 1928]] piirtämä kerrostalo [[Turku|Turussa]]. Se tunnetaan myös Aallon standardivuokratalona ja Tapani-talona. Se on maan ensimmäinen [[Funktionalismi|funktionalistinen]] rakennus ja mielenkiintoinen myös rakennustekniikkansa takia. Läntinen Pitkäkatu 20 kuuluu Aallon Turun vuosiin (1927–1933), jolloin hän suunnitteli myös [[Lounais-Suomen Maalaistentalo]]n, [[Turun Sanomat|Turun Sanomien]] lehtitalon, [[Paimion parantola]]n ja [[Viipurin kirjastokaupunginkirjasto|Viipurin kirjaston]]n.
 
Tässä seurassa Läntinen Pitkäkatu 20 vaikuttaa välityöltä.<ref name="haastis">Lasse Raustelan haastattelu 12.12.2008{{lähde tarkemmin|Onko haastattelu julkaistu? Julkaisematon haastattelu ei sovi lähteeksi Wikipediaan.}}</ref> Sitä se ei kuitenkaan ollut, sillä tekijöillä oli visionsa. Talo muurattiin rakennusmestari [[Juho Tapani]]n kehittämistä standardisoiduista, valetuista betonielementeistä, ns.niin sanotuista tapanintiilistä, joilta odotettiin rakennusteknistä läpimurtoa. Standardisoituja olivat myös talon ikkunat, ovet ja kaiteet. Aalto puolestaan halusi luoda kuohuvan 1920-luvun kaupunkilaisille uuden aikakauden koteja ja pyrki samalla määräämään, miten ihmiset kodeissaan eläisivät. Tarkoituksena oli, että. asukkaat jopa hankkisivat koteihinsa Aallon piirtämät huonekalut. Talon piti olla mallina kokonaiselle sarjalle samanlaisia. Jatkohankkeet kuitenkin raukesivat, kun [[1930-luvun lama|maailmanpula]] vei rakentajan konkurssiin.
 
==Julkisivu==
 
Katujulkisivussa Aalto käytti [[funktionalismi]]afunktionalismia vain vaakasuuntaan käännetyissä ikkuna-aukoissa, muilta osin hän pitäytyi vielä [[klassismi]]in. Lopputulos ei ollut kovin onnistunut.<ref>Lasse Raustelan haastattelu 12.12.2008<name="haastis"/ref> Alkuperäinen valkea väri on lisäksi vaihtunut likaisenharmaaseen ja on osasyynä siihen, että taloa pidetään yhtenä Turun rumimmista.<ref>Lasse Raustelan haastattelu 12.12.2008<name="haastis"/ref> Pihajulkisivu nauhaikkunoineen, parvekkeineen ja korostettuine savupiippuineen on sen sijaan puhdasta funktionalismia ja Aaltoa etevimmillään; se näkyy parhaiten Puolalanpuiston läntiseltä laelta.
 
==Huoneistot==
 
Kolmiportaisessa talossa on 5viisi liikehuoneistoa ja 34 asuinhuoneistoa. Yleisin huoneistotyyppi on 2kaksi huonetta, halli ja keittiö, mutta keskimmäisessä portaassa on 8kahdeksan herrasväen asuntoa: 3kolme huonetta, halli, keittiö ja apulaisen huone. Kaikki ovat läpitalon-huoneistoja. Talossa on myös 4neljä yksiötä, joiden ikkunalliset makuualkovit olivat aikanaan erikoisuuksia. Erikoisia ovat myös ylimmät huoneistot, koska Aalto joutui rakennusmääräysten takia taittamaan kuudennen kerroksen pelkästään pihanpuoliseksi. Tämän takia näihin huoneen ja keittiön asuntoihin muodostui ylisuuri, ikkunaton halli, joka toki soveltui pittoreskiksi olohuoneeksi. Kuriositeettina todettakoon, että asuntopulan aikana [[1940]]- ja [[1950]]-luvulla nämä asukkaat välttyivät viranomaisten määräämiltä pakollisilta alivuokralaisilta, koska hallia ei laskettu huoneeksi.
 
Poika- ja nuoruusvuotensa talossa asunut kirjailija [[Lasse Raustela]] on ikuistanut sen palkitussa Taivaansavut-sarjassaan.
 
== Lähteet ja lisätietoaKirjallisuutta ==
* [[Lasse Raustela]],: ''Auringonlaskun katu, Poika elää maisemaansa''. Turku: omakustanne, 2011.
 
===Lähteet===
=== Kirjallisuutta ===
* {{Lehtiviite | Tekijä = Mikko Aaltonen | Otsikko = Alvar Aalto ja kaupunkielämä | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 28.10.1997 }}
[[Lasse Raustela]], Auringonlaskun katu, Poika elää maisemaansa, 2011.
* {{Lehtiviite | Tekijä = Kari Peltonen | Otsikko = Nousu maineeseen alkoi Turusta | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 25.1.1998 }}
* Maistraatin rakennuspiirustukset, [http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=584 Turun kaupunginarkisto].
* Carola Rosengren: Asumisen uusi elementti - Alvar Aallon Standardivuokratalo Läntinen Pitkäkatu 20. Taidehistorian proseminaari, Turun yliopisto 2.3.1998.
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
===Lähteet===
* {{Lehtiviite | Tekijä = Mikko Aaltonen | Otsikko = Alvar Aalto ja kaupunkielämä | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 28.10.1997 }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Kari Peltonen | Otsikko = Nousu maineeseen alkoi Turusta | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 25.1.1998 }}
* Maistraatin rakennuspiirustukset, [http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=584 Turun kaupunginarkisto].
* Carola Rosengren: Asumisen uusi elementti - Alvar Aallon Standardivuokratalo Läntinen Pitkäkatu 20. Taidehistorian proseminaari, Turun yliopisto 2.3.1998.
 
[[Luokka:Turun asuinrakennukset]]
70 371

muokkausta