Ero sivun ”Laillisuusperiaate” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstiä johdannosta mielummin oman osionsa alle kohtaan "Yleistä". Kielenhuolto osa 3. Pois "mainitaan kun puhutaan". Hieman muuta.
Pois osio kokonaan. Asiaa, mutta lähteetöntä ja tarpeetonta. Lähinnä mielipiteen kaltaista. Esintyy varmaankin lähdekirjassa, mutta turha tässä artikkelissa.
Rivi 43:
 
Laista on tietenkin ilmettävä kuka on konna, eikä vain säätää, että kaikkia konnia pitää rangaista. Lisäksi on laista ilmettävä millä tavoin konnia pitää rangaista.
 
== Laillisuusperiaatteen käytännön merkitys ==
 
Ne säännöt, joissa ilmaistaan yleisiä oikeusperiaatteita jäävät usein yleisiksi julistuksiksi, joidan merkitys käytännön yksittäistapauksissa on vähäinen, jos sitä on ollenkaan. Sikäli, kun asianosainen tuomioistuimessa vetoaa (usein suureleisesti) yleisiin oikeusperiaatteisiin jotain asiaa käsiteltäessä, on säännönmukaisesti kysymyksessä asianosaisen tunnepitoinen, usein asiaton yleistys, joka jätetään huomiotta.
 
Sitä vastoin on oikeusperiaatteiden merkitys korostunut lainsäädäntötyössä. Vaikka usein oletetaan, että lainsäätäjä on eräässä mielessä kaikkivaltias, siis että lainsäätäjällä on täysin vapaat kädet lainsäädännön suhteen eli saa vapaasti säätää mieleisensä lait, käsitetään kuitenkin yhteiskuntafilosofiaan pohjautuvat keskeiset oikeudelliset periaatteet oikeustieteessä myös lainsäätäjää sitoviksi. Samoin eduskunnassa ja erityisesti sen perustuslakivaliokunnassa hyväksytään se, että perustuslaki ja ne oikeusperiaatteet joihin perustuslaki nojaa ovat myös eduskuntaa itseään sitova.
 
== Katso myös ==