Wikipedia

Ero sivun ”Laillisuusperiaate” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kielenhuolto osa 2. Mainitut esimerkkitapaukset kohtaan Aiheesta muualla. Hieman turhaa pois. Syyllisyysolettama ei liity tähän eikä tule PerLain 8 §:stä.
Tekstiä johdannosta mielummin oman osionsa alle kohtaan "Yleistä". Kielenhuolto osa 3. Pois "mainitaan kun puhutaan". Hieman muuta.
Rivi 8:
Edellä mainittu perustuslain säännös ilmaisee oikeustieteessä rikosoikeudellisen laillisuus- eli legaliteettiperiaatteen nimellä tunnetun keskeisen [[oikeusperiaate|oikeusperiaatteen]]. Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate kuuluu niiden yleisten oikeusperiaatteiden ryhmään, joiden nojalla syntyy kansalaisten suoja viranomaisten mielivaltaa vastaan.
 
== Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate ==▼
Legaliteettiperiaatetta on sanottu – kuten yleisiä oikeusperiaatteita yleensä – säännöksi, jonka addressaatti eli se, johon lain kielto tai käsky kohdistuu, on pikemminkin lainsäätäjä kuin kansalaiset. Se, ettei ketään saa tuomita rangaistukseen ilman lain tukea, ei yleensä aiheuta ongelmia. Se on itsestäänselvyys. Ongelmallisempi on sen sijaan legaliteettiperiaatteesta johdettu ''taannehtivan rikoslainsäädännön kielto'' – lainsäätäjä ei saa jonkin sellaisen teon tekemisen jälkeen, joka ei tekohetkellä ollut rangaistava, säätää tätä tekoa rangaistavaksi. Samoin on legaliteettiperiaatteeseen katsottu sisältyvän ''täsmällisyysvaatimus'': laissa pitää täsmällisesti osoittaa, mitkä teot säädetään rangaistavaksi, eli ''laki ei saa olla epämääräinen''. ▼
 
=== Yleistä ===
Laillisuusperiaattesta puhuttaessa mainitaan usein myös muita keskeisiä oikeusperiaatteita, esimerkiksi ''ei kahdesti samassa asiassa'' -periaate ([[ne bis in idem]]), joka antaa tuomioistuimen ratkaisulle sen [[oikeusvoima]]vaikutuksen.
 
▲Legaliteettiperiaatetta on sanottu – kuten yleisiä oikeusperiaatteita yleensä – säännöksi, jonka addressaatti eli se, johon lain kielto tai käsky kohdistuu, on pikemminkin lainsäätäjä kuin kansalaiset. Se, ettei ketään saa tuomita rangaistukseen ilman lain tukea, ei yleensä aiheuta ongelmia. Se on itsestäänselvyys. Ongelmallisempi on sen sijaan legaliteettiperiaatteesta johdettu ''taannehtivan rikoslainsäädännön kielto'', –mikä tarkoittaa, että lainsäätäjä ei saa jonkinsäätää sellaisenjälkikäteen teonrangaistavaksi tekemisensellaista jälkeentekoa, joka ei tekohetkellä ollut rangaistava, säätää tätä tekoa rangaistavaksi. Samoin on legaliteettiperiaatteeseen katsottukatsotaan sisältyvän myös ''täsmällisyysvaatimus'': laissa pitää täsmällisesti osoittaa, mitkä teot säädetään rangaistavaksi, eli ''laki ei saa olla epämääräinen''.
Vaikka laillisuusperiaatteesta puhuttaessa usein tarkoitetaan rikosoikeudellista legaliteettiperiaatetta, koskee laillisuusvaatimus yleisesti kaikkia viranomaistoimintaa. [[Viranomainen]] ei milloinkaan, ei edes niin sanotun vapaan harkinnan tapauksissa, saa [[virka|virassaan]] toimia mielivaltaisesti, vaan jokaisessa virkatoimessa on noudatettava objektiivisuutta. Tämä yleinen viranomaiselle asetettu laillisuusvaatimus on ilmaistu sekä perustuslain 2 §:n 3. momentissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P2 | Nimeke = Perustuslaki, 2 § 3. mom. | Tekijä = | Ajankohta = (11.6.1999/731 ) | Julkaisu = Finlex | Viitattu = }}</ref> että hallintolain 6 §:ssä, jossa säädetään, että ▼
 
▲Vaikka laillisuusperiaatteesta puhuttaessa usein tarkoitetaan rikosoikeudellista legaliteettiperiaatetta, koskee laillisuusvaatimus yleisesti kaikkia viranomaistoimintaa. [[Viranomainen]] ei milloinkaan, ei edes niin sanotun vapaan harkinnan tapauksissa, saa [[virka|virassaan]] toimia mielivaltaisesti, vaan jokaisessa virkatoimessa on noudatettava tarkoin lakia sekä objektiivisuutta. Tämä yleinen viranomaiselle asetettu laillisuusvaatimus on ilmaistu sekä perustuslain 2 §:n 3. momentissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P2 | Nimeke = Perustuslaki, 2 § 3. mom. | Tekijä = | Ajankohta = (11.6.1999/731 ) | Julkaisu = Finlex | Viitattu = }}</ref> että hallintolain 6 §:ssä, jossa säädetään, että
:''"Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia."''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#P6 | Nimeke = Hallintolaki, 6 § | Tekijä = | Ajankohta = (6.6.2003/434) | Julkaisu = Finlex | Viitattu = }}</ref>
 
▲== Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate ==
=== Ei rikosta ilman lakia ===
 
Rivi 53 ⟶ 54:
*[[Kansalaisoikeudet]]
*[[Oikeusvoima]]
*[[ne bis in idem]]
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate”