Avaa päävalikko

Muutokset

4 merkkiä poistettu, 5 vuotta sitten
p
ohjaus
# ”''poikkeustapauksissa muitakin sotilashallintoalueen väestöön kuuluvia henkilöitä, joiden vapaana oloa ei pidetty suotavana''”.
 
[[Äänisentauksen piiri|Äänisniemen]], [[Syväri]]nlaakson ja [[Karhumäen piiri|Maanselänkannaksen väestöä]], joka perinteisesti sattuu puhumaan venäjää, siirrettiin etulinjasta taemmaksi leireihin paitsi neuvostopartisaanien hyökkäysten ehkäisemiseksi myös siviilien itsensä suojelemiseksi. Äänisniemelle oli tätä paitsi pakkautunut ei-suomensukuista syntyperää olevia pakolaisia eri puolilta [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaista sosialistista neuvostotasavaltaa]]; odottaessaan turhaan kuljetusta [[ÄänisjärviÄäninen|Äänisjärven]] ylitse he jäivät Suomen puolustusvoimien käsiin. Tutkimuskirjallisuuden perusteella voi arvioida, että rintamien läheltä evakuoituja taikka pakolaisia saattoi olla jopa 16&nbsp;600 Itä-Karjalan leireihin sijoitetuista ihmisistä. Tämä tarkoittaisi yli 69 prosenttia leirien korkeimmasta väkiluvusta, joka oli 23.984 henkeä, 1. huhtikuuta 1942.<ref>Ks. Laine, Antti 1982: ''Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944'', s. 115, 117–118, 130–131, 485–488. Helsinki: Otava.</ref>
 
Kuolleisuus miehitetyn Itä-Karjalan ”keskitysleireillä” oli huomattavasti korkeampi kuin saman alueen vapaan väestön keskuudessa (26&nbsp;‰), saatikka Suomessa (13,1&nbsp;‰) – jopa 137,5&nbsp;‰. Varsinaisena syynä Itä-Karjalan leiriläisten korkeaan kuolleisuuteen näyttää olleen heikko ravitsemustilanne, ja jossain määrin myös heidän ikärakenteensa: 20–30-vuotiaiden naisten sekä alaikäisten lasten (lähes 50&nbsp;%) suuri suhteellinen osuus.<ref>Laine, Antti 1982: ''Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944'', s. 116, 227–248, 487. Helsinki: Otava.</ref>
21 245

muokkausta