|
Seikkailuiden konna on useimmiten Korppi, joka on puoliksi mustarastas äitinsä puolelta. Ensimmäisessä jaksossa nähdään Korpin vanhemmat arvostelemassa Alfredin pesässä olevia ankanmunia, koska ne eivät ole yhtä jalon muotoisia tai värisiä kuin heidän munansa. Korppi itse nähdään vasta neljännessä jaksossa, jossa hän on värjännyt nokkansa kenkälankilla mustaksi. Oikea väri kuitenkin paljastuu Alfredille. Korppi on liian ylpeä rodustaan ja haluaisi pitää sen puhtaana, vaikka itse sekarotuisena haluaisi jatkaa sukua. Sen takia nokan väri on häpeällinen Korpille ja on myös syypää hänen lapsuudessa orastavaan itsevihaansa ja vääristyneeseen minäkuvaansa.
{{Tämä artikkeli|käsittelee lintua. Korppi on myös [[Korppi (tähdistö)|tähdistö]] ja Edgar Allan Poen [[Korppi (runo)|runo]].}}
Jaksot 22–25 (Korppi keinottelee, Korpin kova komento, Uhkayritys ja Rahalla on siivet) kertovat neliosaisen allegorian kansallissosialismin noususta ja tuhosta. Näissä jaksoissa Korppi on ilmiselvä karikatyyri Adolf Hitleristä; hänellä on sivulle kammatut hiukset ja nokan kärjessä kasvaa hammasharjaviikset. Tarinan alussa Korppi palaa junalla kotiin ja ilmaisee Alfredille peittelemättömän halveksuntansa vallitsevaa poliittista ilmapiiriä kohtaan. Hän perustaa Kansallisen korppipuolueen, jonka puheenjohtajana hän lupaa kansalle työllisyyttä, vaurautta ja järjestystä. Puolueen tunnus on Korpin musta kolmivarpainen jalanjälki valkoisen ympyrän keskellä punaisella pohjalla, mikä on viittaus hakaristilippuun. Korpista tulee vaikutusvaltainen poliittinen hahmo, joka esiintyy Napoleonin univormussa, kaappaa vallan maan lailliselta hallitukselta, ajaa kuninkaan maanpakoon ja vangitsee poliittiset toisinajattelijat, mukaan lukien Alfredin, syyttäen näitä maanpetoksesta. Korppi alkaa hirmuhallitsijaksi, joka tekee maasta autoritaarisen fasistidiktatuurin. Hän edellyttää kansalaisilta rotupuhtautta, vaikka on itse puoliksi mustarastas. Alfred ystävineen kuitenkin varastaa Kansallisen korppipuolueen valtavan omaisuuden kuninkaanlinnan holvista, ja varattoman Korpin on luovuttava vallasta.
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Korppi
| status = {{Elinvoimainen}}
| iucn = 146677
| kuva = Corvus corax (FWS).jpg
| leveys = 250
| kuvateksti =
| domeeni =[[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''
| lahko = [[Varpuslinnut]] ''Passeriformes''
| heimo = [[Varikset]] ''Corvidae''
| suku = [[Varikset (suku)|Varikset]] ''Corvus''
| laji = ''corax''
| kaksiosainen = Corvus corax
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758
| levinneisyyskartta = Corvus corax map.jpg
| levinneisyys_teksti = Korpin levinneisyys
| wikispecies = Corvus corax
| commonscat = Corvus corax
}}
'''Korppi''' eli '''kaarne''' (''Corvus corax'') on suurikokoinen musta [[varikset|varisten]] heimoon kuuluva [[linnut|lintu]]. Täysikasvuisina ne ovat 55–70 cm:n kokoisia, [[siipi|siivet]] voivat olla kaksi kertaa tätä isommat.<ref name="AAB">{{Verkkoviite | Nimeke=All About Birds: Common Raven | Osoite=http://www.birds.cornell.edu/AllAboutBirds/BirdGuide/Common_Raven_dtl.html | Ajankohta= | Julkaisija=Cornell Lab of Ornithology | Luettu=22. tammikuuta 2008}}</ref>
== Koko ja ulkonäkö ==
Korppi on [[Suomi|Suomen]] suurin [[varikset|varisten]] heimoon kuuluva laji ja samalla kookkain Suomessa elävä [[varpuslinnut|varpuslintu]], noin [[hiirihaukka|hiirihaukan]] kokoinen. Sen pituus [[pyrstö]]stä nokankärkeen voi olla jopa yli 70 cm. Korppi painaa 700 grammasta 1 600 grammaan,<ref name="AAB"/> ja keskimäärin 1,2 kg. Sukupuolet ovat suunnilleen samankokoiset ja -näköiset, tosin koiras on keskimäärin hieman naarasta suurempi. Korpin höyhenpeite on täysin musta. Lennossa korpin erottaa muista [[varikset|variksista]] pitkästä kiilamaisesta pyrstöstä.<ref name="AAB"/> Äänivalikoima on laaja. Tavallisesti kuulee lentoäänen ”korp-korp” tai hauskan kulauksen ”klong”. Pesällään korppi varoittaa kiihkeällä, karhealla rääkynällä.
Vanhoilla korpeilla on täydellinen [[sulkasato]] kesällä. Nuoren korpin tunnistaa kiillottomista, kuluneista ja ruskehtavista [[höyhen|sulista]], kun vanhan linnun puku on hohtavan musta.
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] korppi on ollut 20 vuotta 4 kuukautta 21 päivää vanha. Euroopan vanhin korppi on ollut 21 vuoden 11 kuukauden ikäinen norjalainen lintu.
== Levinneisyys ==
Korppia tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Pohjois-Afrikassa eli lähes kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa se pesii koko maassa, runsaimmillaan Lapissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Julkaisija = WSOY | Sivu = 285 | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Pesimäkantamme on kasvanut, ja on suuruudeltaan noin 8 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 16 miljoonaa yksilöä.<ref name="IUCN" /> Vanhat korpit ovat paikkalintuja.<ref name="Suom. lintuopas">{{Kirjaviite | Tekijä= Lasse J. Laine | Nimike= Suomalainen lintuopas | Vuosi= 2000 | Julkaisija= WSOY | Tunniste= ISBN 951-0-24822-3 }}</ref> Nuoret yksilöt voivat syksyisin kuljeskella pitkiäkin matkoja, monesti satojakin kilometrejä. Talvella voi kerääntyä haaskoille ja kaatopaikoille satapäisiä parvia.
== Elinympäristö ==
Korpit viihtyvät parhaiten metsäalueilla tai rannikoilla ja vuoristoissa. Korppi on erämaalintu, ja Suomessa niitä on eniten Lapissa. Vainon loputtua ja pesimäkannan kasvaessa korpit ovat muuttaneet yhä lähemmäksi asutusta, ja pesiä on jo esikaupunkialueiden laajoissa puistomaisissa metsissä. Muun muassa [[Viro]]ssa ja [[Venäjä]]llä korpit pesivät usein kaupungeissa ja kylissä.
== Lisääntyminen ==
Korpit muodostavat elinikäisen parisuhteen.<ref name="Suom. lintuopas"/> Helmi–maaliskuussa korpit lentävät soidinlentoa korkealla ilmassa, ja suorittavat mitä upeimpia kevätjuhlaliikkeitä, vaihtelevien äänien soidessa. Puolisot rakentavat pesän yhdessä puuhun tai kallionjyrkänteelle mistä tahansa saataville osuneesta materiaalista. Puupesä sijaitsee usein männyn latvassa, mielellään tuulenpesässä. Puupesien runko on aina rakennettu kuivista oksista ja se on vankkaa tekoa. Pesän sisusta on vuorattu mm. ohuilla juurilla, karvoilla ja höyhenillä. Pesä voi olla käytössä useita vuosia peräkkäin. Naaras munii kolmesta seitsemään, tavallisesti 5, kalpean sinivihreää munaa, joissa on ruskeita täpliä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuussa, leudon talven jälkeen jo kuun alussa. Molemmat vanhemmat hautovat munia, naaras kuitenkin enimmän ajan, noin 3 viikkoa, ja ruokkivat kuoriutuneita poikasia. Poikaset kiipeilevät pesäpuun oksilla noin 4-viikkoisista lähtien, lentokykyisiä ne ovat 5–6 viikon ikäisinä. Poikue pysyttelee pesän lähistöllä viikon pari, minkä jälkeen ne alkavat vähitellen laajentaa elinpiiriään.
== Ravinto ==
Korpit ovat kaikkiruokaisia, mutta pääosin ne syövät haaskoja.<ref name="AAB"/> Ne syövät myös marjoja.
== Erityistä ==
Korpit oppivat jäljittelemään lähes mitä tahansa ääniä. [[Islanti]] on tarun mukaan viikinkien kesyn korpin löytämä saari. Korpit pitävät paljon kiiltävistä esineistä. Ne osaavat käyttää erilaisia esineitä työkaluina.
Suomessa korppi on rauhoitettu poronhoitoalueella 10.4.-31.7. ja muualla maassa ympäri vuoden <ref>http://www.riista.fi/?mag_nr=13&group=00000252</ref>.
== Korppi kansanperinteessä ==
Korppi on joissakin kulttuureissa liitetty pääasiallisesti pahan voimiin ja tuonpuoleiseen. Korppi on ollut pirun, paholaisen lintu, jonka ilmestyminen on aina tiennyt jotain pahaa. Eikä ainoastaan värinsä, vaan myös oletetun viisautensa ja pitkän ikänsä vuoksi on korppia pidetty paholaisen liittolaisena. On luultu, että korppi elää satoja vuosia ja voi viisaudellaan vaikka väistää sitä kohti ammutun luodinkin. Liittoutuminen pirun kanssa antoi korpille kaikki nämä voimat ja ominaisuudet, joihin kuului lisäksi mm. korpinkivi, jota lintu säilytti pesässään tai kielensä alla. Tämän kiven maaginen voima oli siinä, että se taikoi haltijansa näkymättömäksi ja tästä johtuikin, että korpin pesää oli erittäin hankala löytää. Näkymättömänä korppi pääsi myös paremmin tekemään paholaisen sille määräämiä töitä.{{lähde}}
Jo pelkkä korpin näkeminen tiesi jonkinlaista onnettomuutta tai muuta ikävää ja siksi korppia myös vainottiin. Sanottiin, että korppi vaistoaa onnettomuudet ja ilmestyy paikalle juuri ennen kuin jotain dramaattista sattuu tai heti sen jälkeen. Pihapiirissä näkynyt korppi - tai monesti yleensä musta lintu - tiesi kuolemaa. Korppi tuli joko ilmoittamaan kuolemasta tai noutamaan kuolleen sielua ikuisuuksiin. Noutajan ominaisuudessa esiintyminen onkin yleinen piirre ylipäänsä linnuille.{{lähde}}
Altailaisten heimojen uskomuksissa ensimmäinen shamaani on ollut linnun siittämä, ja yksi näistä kantaisistä on ollut korppi. Tämän vuoksi korpilla onkin ollut joissakin heimoissa kunnia-asema suvun kantaisänä, ns. toteemieläimenä. Korppi on toiminut shamaanin avustajahenkenä vaativissa tehtävissä; se on hakenut shamaanille avuksi suvun vainajien henkiä tai shamaani on itse lentänyt korpin hahmossa aliseen tai yliseen asioitaan toimittamaan (ylisessä asuivat jumalat ja alisessa vainajat). Shamaani saattoi joutua esim. hakemaan ylisestä neuvoja jumalilta tai alisesta sairastuneen ihmisen sielun pois parantaakseen tämän, ja näissä toimissa tarvittiin usein korpin apua. Shamanistissa kulttuureissa korppi on siis toiminut henkilintuna, jolla on ollut yliluonnollisia kykyjä ja jota on tämän vuoksi myös suuresti arvostettu.<ref>Järvinen, Antero: ''Linnut liitävi sanoja. Romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä''. Otava 1991 (Osio ''Kansanperinne'')</ref><ref>Järvinen, Antero: ''Maakuntalinnut''. Otava 1995 (Osio ''Kansanperinne'')
</ref>
Monissa kulttuureissa korppi on liitetty positiivisessa merkityksessä nimenomaan viisauteen, luomiseen ja hedelmällisyyteen. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan [[intiaanit|intiaanien]] keskuudessa sekä korppia että varista on aina kunnioitettu. Intiaanien vanhojen uskomusten mukaan korppi on valon ja ymmärryksen tuoja, ja ilman korppia ihmiskunta eläisi ikuisessa pimeydessä.<ref name=tunturisusi/> Myös antiikin [[antiikin Kreikka|Kreikassa]] ja [[antiikin Rooma|Roomassa]] arvostettiin korppia, ja se esiintyy monissa antiikin myyteissä ja taruissa. Korpin älykkyydestä ja viisaudesta on nykyisin myös tieteellistä näyttöä.<ref name=tunturisusi/>
Korppi esiintyy myös suomalaisessa sananparressa ''Ei korppi korpin silmää noki''.
== Lähteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name=tunturisusi>[http://www.tunturisusi.com/korppi/sivu2.htm Korppi (Corvus corax)] Viitattu 9.1.2011</ref>}}
== Aiheesta muualla ==
* Murtomäki, Eero 2012: Kaarne - Tietolintu - Lumimuutos osuuskunta. Vaasa
* Murtomäki, Eero 1978: Musta lintu. – Gummerus. Jyväskylä.
* Saurola, Pertti 1977: Korppilöydöt. – Lintumies 4.1977 s. 118–123. LYL.
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/korppi LuontoPortti: Korppi (''Corvus corax'')]
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=179725 ITIS: Corvus corax] {{en}}
{{Metatieto}}
[[Luokka:Varikset]]
{{Link GA|zh}}
{{Link FA|en}}
{{Link FA|hu}}
{{Link FA|sv}}
| 