Ero sivun ”Monikameratuotanto” versioiden välillä

'''Monikameratuotanto''' on televisiokielessä käytetty termi. Sillä tarkoitetaan taltiointi- tai lähetysjärjestelmää, jolla on tehty tv-ohjelma tai sen osa. Tavallisesti kameroita on kolme tai useampia. Suurissa urheilutapahtumissa tai konserteissa kameroita voi olla jopa useita kymmeniä. Monikamerajärjestelmässä kamera koostuu kamerapäästä, mikä on se osa kameraa, jolla varsinainen kuvaus suoritetaan, sekä tarkkailuyksiköstä, millä kameran kuvaamaa kuvaa tarkkaillaan. Videosignaali kamerapään ja tarkkailuyksikön välillä kulkee kaapeliteitse tai langattomalla linkkijärjestelmällä. Vasta kamerapää ja tarkkailuyksikkö yhdessä muodostavat monikamerajärjestelmässä täydellisen tv-kameran. <ref>Thomas D. Burrows, Donald N.& Wood: Television Production1982, Disciplines and Techniques, Wm. C. Brown Company Publishers, Iowa 1982 s. 13-14, ISBN 0-697-04349-513–14</ref><ref>Pekka Korvenoja: Tv-kamerayön perusteet, Kustantja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004, s. 9-10, ISBN 952-5158-28-49–10</ref>

Monikameratuotantona tehtävää tv-ohjelmantekoa johtaa [[tv-ohjaaja]]. Kameraharjoitusten ja nauhoitusten aikana ohjaaja työskentelee ohjaamossa, missä hänen apunaan on tavallisesti [[kuvaussihteeri]] ja vieressään [[videomikseri]]. Ohjaamossa heidän edessään on monitoripaneeli, missä näkyvät kaikkien ohjelmassa käytettävien kuvalähteiden kuten kameroitten kuvat. Ohjaaja ja kuvaussihteeri ovat komentojärjestelmien ja [[television komentokieli|komentokielen]] avulla yhteydessä mm. kameramiehiin, [[studio-ohjaaja]]an, kuvaajaan, kuva- ja valotarkkaamoon sekä äänitarkkaamoon. Ohjaaja valitsee kameramiesten tarjoamia kuvia ja komentaa ne leikattaviksi tv-ohjelmaan. Kuvat voivat olla ohjaajan ja/tai kuvaajan ennalta suunnittelemia tai sitten ohjausta ja kuvausta improvisoidaan; ohjaaja pyytää kuvia ja kameramiehet tarjoavat niitä. Valmiiksi suunnitellut kuvat on kirjattu kuvakäsikirjoitukseen (ns. ohjaajan käsikirjoitus) ja siitä ne on purettu kullekin kameramiehelle kameralistoihin. <ref>Pekka Korvenoja: Tv-kamerayön perusteet, Kustantja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004, s. 122-125, ISBN 952-5158-28-4122–125</ref><ref>Thomas D. Burrows, Donald N.& Wood: Television Production1982, Disciplines and Techniques, Wms. C.22–23</ref><ref>Burrows Brown& CompanyWood Publishers1982, Iowa 1982 s. 19-22, ISBN 0-697-04349-519–22</ref>

Valaistusta säätelee kuvaaja tai hänen alaisuudessaan toimiva valaistustarkkailija. Kuvaaja vastaa sekä kuvista että valoista. Joskus kuvaajasta käytetään myös nimitystä valaiseva kuvaaja. Monikameratuotannon kuvat suunnitellaan usein etukäteen. Suunnittelua tekevät joko ohjaaja ja kuvaaja yhdessä, ohjaaja yksin tai kuvaaja yksin. <ref>Pekka Korvenoja: Tv-kamerayön perusteet, Kustantja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2004, s. 122, ISBN 952-5158-28-4</ref>

Monikameratuotannossa kuvatarkkailu tarkoittaa videokuvan säätämistä teknisesti niin, että se täyttää videokuvan normit ja monikamerajärjestelmän tekniset vaatimukset. Kaikkien kameroiden kuvien ja pitää olla teknisiltä normeiltaan keskenään yhteneväisiä, jotta niitä voidaan leikata yhteen. Myös värikylläisyyden, kuvien kirkkauden ja kontrastin (ns. valkoisen taso ja mustan taso) tulee olla samankaltaisia, jotta tv-kuvan teknisen laadun jatkuvuus toteutuisi. Kamerapäätä operoi [[kameramies]], kameraoperaattori, ja kuvatarkkaamossa työskentelee kuvatarkkailija.<ref>Thomas D. Burrows, Donald N.& Wood: Television Production1982, Disciplines and Techniques, Wm. C. Brown Company Publishers, Iowa 1982 s. 22, ISBN 0-697-04349-5</ref>

Monikameratuotannossa tv-ohjelman äänen laatua tarkkaillaan äänitarkkaamossa. Äänilähteinä ovat tavallisesti mikrofonit, etukäteen tehdyt äänitallenteet ja äänitehosteet. Äänitarkkailua johtaa äänisuunnittelija, joka mahdollisesti istuu itse äänimikserin eli äänipöydän ääressä tai miksauksesta huolehtii äänitarkkailija. Suurissa musiikkituotannoissa äänisuunnittelijaa kutsutaan musiikkitarkkailijaksi. Hänellä on erikoiskoulutus musiikin miksaamiseen.<ref>Thomas D. Burrows, Donald N.& Wood: Television Production1982, Disciplines and Techniques, Wm. C. Brown Company Publishers, Iowa 1982 s. 22-23, ISBN 0-697-04349-522–23</ref>

*{{Kirjaviite | Tekijä= Korvenoja, Pekka: | Nimeke= TV-kameratyön perusteet| Julkaisija=Helsinki: Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia | Vuosi=2004 | Tunniste = ISBN 952-5158-28-4}}