Ero sivun ”Tarja Cronberg” versioiden välillä

'''Tarja Anneli Cronberg''' (o.s. '''Mattila''', ent. '''Kajanne''', s. [[29. kesäkuuta]] [[1943]] [[Helsinki]]) on suomalainen [[Vihreä liitto|vihreävihreiden]] poliitikko. Hän toimii tällä hetkellänousi [[Euroopan parlamentin jäsenparlamentti]]enä.in Cronbergkesken onkauden parlamentinkesällä ulkoasiainvaliokunnan sekä turvallisuus- ja puoluspoliittisen alivaliokunnan jäsen. Hän on myös parlamentin suhteista Iraniin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja. Cronberg nousi Euroopan parlamenttiin2011 [[Heidi Hautala]]n aloittaessa [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] kehitysministerinä. kesäkuussaCronberg 2011.<ref>{{Verkkoviiteon |Euroopan Osoite=http://wwwparlamentin Iran-suhteista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja.karjalainen.fi/karjalainen/Uutiset_maakunta/tarja_cronberg_europarlamenttiin_7194869.html|Nimeke=Tarja CronbergHänen takaportinmuita kauttaluottamustehtäviään europarlamenttiin|ovat Julkaisu=Karjalainen|ulkoasiainvaliokunnan Ajankohta=20.6.2011|sekä Viitattu=27turvallisuus- ja puoluspoliittisen alivaliokunnan jäsenyys.6.2011}}</ref>

Vuosina 2007–2009 Cronberg toimi Suomen [[työministeri]]nä [[Vanhasen II hallitus|Matti Vanhasen II hallituksessa]] 2007–2009. Hän on koulutukseltaan sekä [[Teknistieteelliset yliopistotutkinnot|tekniikan]] että [[Kauppatieteelliset yliopistotutkinnot|kauppatieteiden tohtori]]. Vuosina 2003–2007 hän toimi [[Pohjois-Karjalan vaalipiiri]]n [[kansanedustaja]]na muttei tullut valituksi enää vuoden 2007 vaaleissa.

Cronberg Vihreidentoimi puheenjohtajaksivihreiden hänetpuheenjohtajana vuodet 2005–2009. Hänet valittiin ensimmäisen kerran puolueen johtoon 22. toukokuuta 2005, vain kaksi kuukautta puolueeseen liittymisensä jälkeen, ja jatkokaudelle keväällä 2007. Vuoden 2009 puoluekokouksessa Cronberg ei asettunut ehdolle jatkokaudelle, ja vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi valittiin [[Anni Sinnemäki]], joka myös siirtyi kesäkuussa 2009 Cronbergin tilalle työministeriksi.<ref name="sinne">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2009/05/16/sinnemaki-odotetusti-vihreiden-johtoon/200912409/12 | Nimeke=Sinnemäki odotetusti Vihreiden johtoon | Julkaisu=Taloussanomat | Ajankohta=16.5.2009 | Viitattu=16.5.2009}}</ref>.

Hän kiinnostui vihreydestä vaihtoehtoliikkeiden kautta ja harjoitti 1980-luvulla [[Luonnonmukainen viljely|luomuviljelyä]] [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalassa]]. TöistäCronbergin myösharjoittamassa politiikassa näkyvät hänen työnsä Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan jamaakuntajohtajana, Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksen johtajanjohtajana sekä asuinaluetutkijan työt näkyvät Cronbergin harjoittamassa [[Politiikka|politiikassa]]asuinaluetutkijana. Maakuntajohtajana Cronberg johti pikemminkin työympäristöön liittyvien edellytysten kehittämistä kuin painopistehankkeita.

Vihreän liiton puheenjohtajavaalissa 2005 häntä pidettiin maakuntien vaihtoehtona [[Helsingin Vihreä piiriyhdistys|helsinkiläisvihreiden]] muodostamalle ”perheelle”, jota edustivat niin [[Osmo Soininvaara]] kuin [[Anni Sinnemäki]]kin. Cronberg muutti Pohjois-Karjalaan kuitenkin vasta myöhempinä vuosina. Hän on elänyt syntyperäisenä helsinkiläisenä suurimman osan elämästään suurissa kaupungeissa Suomessa, [[Ruotsissa]] ja Tanskassa[[Tanska]]ssa.

Cronberg sai [[eduskuntavaalit 2007|vuoden 2007 eduskuntavaaleissa]] 11,7 prosentin kannatuksen Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, mutta ei tullut valituksi, koska [[Pohjois-Karjalan Vihreät]] olivat menettäneet vaaliliittonsa [[Keskustan Pohjois-Karjalan piiri]] n kanssa. Cronberg sai 7&nbsp;804 ääntä, mikä oli toiseksi suurin henkilökohtainen äänimäärä vaalipiirissä. Vihreiden kokonaiskannatus jäi vaalipiirissä kuitenkin niin alhaiseksi, että edes suuri henkilökohtainen äänimäärä ei riittänyt puolueen valintaan vaalipiiristä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://192.49.229.35/E2007/s/valitut/pkarjalavpval.htm | Nimeke=Valitut ehdokkaat Pohjois-Karjalan vaalipiiri | Julkaisija=Oikeusministeriö | Ajankohta=21.3.2007 | Viitattu=20.6.2011}}</ref>

Cronberg ononkin yhdistänyt urallaan teknologian ja yhteiskuntatieteet. Hän johti [[Pohjois-Karjala]]n kehityksen neuvostoa 1993-2001 ja Kööpenhaminan rauhantutkimusinstituuttia, COPRIa vuosina 2001-2003. Hän oli jäsenenä Tanskan parlamentin teknologianeuvostossa 1986-1991 sekä Norjan tutkimusneuvostossatutkimusneuvoston tietotekniikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevässä komiteassa 1984-1992. Hän oli jäsenenä Euroopan komission Tietoyhteiskunnan teknologioidenteknologian ohjausryhmässäneuvoa-antavassa ISTAGissaISTAG-ryhmässä [[Framework Programmes for Research and Technological Development]] 1999-2002. Hän toimi teknologian ja yhteiskunnan suhdetta tutkivan EU COSTA4 -ryhmän puheenjohtajana 1992-1997. HänVuosina 1993-1994 hän toimi myös vuosina 1993-1994 VALUE-ajatushautomossa, jonka painopiste oli tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutus.

Viime vuosina Cronbergin työssä keskeisinä teemoina on olleet rauha ja turvallisuus. Myös poliittisessa työssään Cronberg on erikoistunut puolustus-ja turvallisuuskysymyksiin, erityisesti ydinaseriisuntaan. Kylmän sodan jälkeen hän tutki Venäjällä[[Venäjä]]llä ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] sotateollisuuden muuntamista siviilikäyttöön. [[Stanfordin yliopisto]]n ja Permin teknillisen korkeakoulun tiimien kanssa hän tutki ilmailuteollisuuden muutosprosesseja. Pohjois-Karjalan aluejohtajana hänCronberg oli luomassa "soft borders" Suomen raja-alueen ja Venäjän puolella sijaitsevan Karjalan tasavallan välillä. Hänen työnsä johti [[Euregio Karelia]]n, raja-alueen kehitysohjelmien ja-hankkeiden, perustamiseen. Kööpenhaminan rauhantutkimusinstituutin johtajana hän oli kehittämässä Copenhagen School of Security Studies ja teki tutkimusta ohjuspuolustuksesta ja puolustusteknologian käytöstä siviili- ja sotilastarkoituksiin. Poliittisessa työssään Cronberg on erikoistunut myös puolustus-ja turvallisuuskysymyksiin, erityisesti ydinaseriisuntaan. [[Euroopan parlamentti]]ssa hän on Iran-valtuuskunnan <ref>http://www.europarl.europa.eu/delegations/en/d-ir/home.html</ref> puheenjohtaja.