Ero sivun ”Saksan 2. panssaridivisioona” versioiden välillä

p
(→‎Aiheesta muualla: on jo lähteenä)
 
=== Ranskassa 1944 ===
Tammikuussa 1944 raskaita tappioita kärsinyt divisioona vedettiin [[Amiens]]iin Ranskaan lepoon ja täydennettäväksi. Siihen liitettiin Tiikeri-vaunuin varustettu 507. raskas panssaripataljoona ja 3. panssarirykmentin I pataljoona sai kalustokseen Panther-vaunut. Divisioonan joukot saivat myös koulutusta muun muasssa pimeätoiminnasta. Se sai määräyksen 10. kesäkuuta siirtyä [[Normandian maihinnousu]]n torjuntaan, mihin se kykeni siirtymään tulematta havaituksi. [[Brittiläinen 7. panssaridivisioona]], joka oli vallannut [[Villers-Bocage]]n 13. kesäkuuta, yllättyi havaittuaan 2. panssaridivisioonan jalkaväkijoukkojen olevan alueella<ref>Ellis, M. F. s. 254</ref>. Brittidivisioona vetäytyi Tracy-Bocageen, joka sen tuli pitää hinnalla millä hyvänsä<ref>Ellis, M. F. s. 255</ref>. 2. panssaridivisioonan joukot valtasivat 15.–16. kesäkuuta kukkulan 174 ryhmittyen puolustukseen [[Caumont-l'Éventé|Caumontin]]in ympäristöön. Divisioona siirrettiin kesäkuun lopulla [[Vire]]en. Divisioona osallistui epäonnistuneeseen [[Mortainin taistelu|Mortainin vastahyökkäykseen]] elokuussa, jonka jälkeen vaunuja oli enää 25 jäljellä. [[Falaisen motti|Falaisen motissa]] divisioona tuhoutui lähes täysin murtautuessaan motista, ja se vedettiin rintamalta.<ref>Mitcham, Samuel W. Jr s. 47-48</ref>
 
Divisioonaan kuului 1. syyskuuta 27 panssarivaunua, 12 tykkiä ja 1&nbsp;600 miestä. Se muodostettiin uudelleen [[Bitburg]]issa sekä [[Winlich]]issä [[Eifel]]in alueella, jossa siihen liitettiin [[Saksan 352. jalkaväkidivisioona|352. jalkaväkidivisioonan]] jäänteet. Se lähetettiin takaisin taisteluun, ja divisioona otti joulukuussa osaa [[Ardennien taistelu]]un hyökkäyksen kärkenä. Divisioonan viimeinen sotatoimi oli [[Reinin puolustus]] keväällä 1945. Divisioonan vahvuus laski neljään panssarivaunuun, kolmeen rynnäkkötykkiin ja 200 mieheen. Divisioonan jäänteet liitettiin [[panssariprikaati Thüringen]]iin, ja se taisteli [[Mosel]]in keskijuoksulla [[Hunsrück]]issä, Reinillä ja [[Karlsbad]]–[[Pilsen]]issä. Loput osallistuivat [[Fuldan puolustus|Fuldan puolustukseen]] huhtikuussa 1945. Jäljellä olevat antautuivat [[Yhdysvaltain asevoimat|Yhdysvaltain armeija]]lle [[Plauen]]issa ja [[Kötzing]]issä toukokuussa 1945.<ref>Panzerkrieg s.285</ref><ref>Mitcham, Samuel W. Jr s. 48</ref>