Tavalliselle passiivikaiuttimille menevästä tehosta iso osa käytetään matalia ääniä tuottavissa bassoelementeissä. Suurin osa vahvistimen tuottamasta tehosta muuttuu ''puhekelassa'' hukkalämmöksi. Kaiuttimen hyötysuhde on elementtivalintojen lisäksi voimakkaasti sidottu kotelotyypin hyötysuhteeseen. Hyötysuhde on alhaisimmillaan suljetussa kotelossa n. 1 % ja suurimmillaan torvikaiuttimissa jopa 70 %<!--Herkkyys tällaisella kaiuttimella on noin 90 [[desibeli|dB:n]] luokkaa.--><!--teho? yksikkö pitää ainakin olla dB/W/m -->. Kaiutinelementin kestomagneetin magneettisuuden voimakkuudella on myös merkitystä.
Kaiuttimen sähköakustinen muuntosuhde ilmoitetaan spesifikaation yhteydessä painejänniteherkkyytenä redusoituna 1 [[watti|W]] tehotasoon syötettynä kaiuttimen nimellis[[impedanssi]]a vastaavaan [[resistanssi]]in. Vakiintunut tapa ilmoittaa herkkyys on metrin päästä kaiuttimen edestä mitattu keskimääräinen äänenpaine 1 W:n (vastaa noin 2,83 [[Voltti|V]] [[tehollisarvo|rms-]][[jännite]]ttä 8 [[Ohmi|Ω]] kuormaan) teholla vapaassa äänikentässä ([[kaiku|kaiuton]] tila). Käytännön kaiuttimien herkkyys vaihtelee suuresti noin 80 dB:stä jopa 110 dB:n herkkyyksiin yltäviin torvikaiuttimiin. Kaiuttimen tällä tavoin määriteltyä painejänniteherkkyyttä ei tule sekoittaa [[hyötysuhde|hyötysuhteeseen]], joka on määritelty kaiuttimen antaman akustisen kokonaistehon suhteena kaiuttimeen syötettyyn sähkötehoon. <!--Liian sekavasti muotoiltu: Hyötysuhteeseen vaikuttavat kaiuttimen suuntaavuus, eli ympäröivään tilaan säteilty kokonaisääniteho, kuin myös kaiuttimen [[kompleksiluku|kompleksiseen]] sisäänmenoimpedanssiin syötetty [[pätöteho]], joka riippuu kaiuttimen taajuusriippuvan [[impedanssi]]n reaaliosasta. Yhden metrin etäisyydellä säteilevälle alkiosäteilijälle on äänitehotaso noin -11 dB vastaavasta äänenpainetasosta mitattuna vapaassa kentässä.-->
Desibeliasteikon [[logaritmi]]sen luonteen vuoksi kaiuttimen herkkyydellä on suuri merkitys suurimpaan saatavaan äänenpaineeseen. Siinä missä 100 dB herkkä kaiutin vaatii siis 1 watin tehon vahvistimelta tuottaakseen äänenpainetta 100 dB, 90 dB herkkä kaiutin vaatii 10 W ja 80 dB herkkä kaiutin 100 W. Toisaalta tehon puoliintuminen tai kaksinkertaistuminen tuottaa aina noin 3 dB:n muutoksen äänenpaineeseen. 3 dB:n lisäys vaatisi kuitenkin kaiuttimen kompressoitumisen puuttumista, joten todellinen lisäys äänenpaineessa on yleensä 2 dB:tä tai jopa alle sen.{{Lähde}} Huomioitavaa on myös "tehonkesto", joka tulee aina vastaan ennemmin tai myöhemmin. PA- ja konserttijärjestelmissä onkin nykyään keskitytty suuntaavuuden hallintaan ja "riittävän" herkkyyden saavuttamiseksi. Nykyaikainen linearray tuottaa harvoin alle 100 dB:n akustisen tehon 1 W teholla, joten useiden kaiuttimien muodostama viuhka tuottaa helposti merkittävästi paremman hyötysuhteen ja suuntaavuuden tarkan hallinnan.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
3 dB:n lisäys vaatisi kuitenkin kaiuttimen kompressoitumisen puuttumista, joten todellinen lisäys äänenpaineessa on yleensä 2 dB:tä tai jopa alle sen. {{Lähde}} Huomioitavaa on myös "tehonkesto", joka tulee aina vastaan ennemmin tai myöhemmin. PA- ja konserttijärjestelmissä onkin nykyään keskitytty suuntaavuuden hallintaan ja "riittävän" herkkyyden saavuttamiseksi. Nykyaikainen linearray tuottaa harvoin alle 100 dB:n akustisen tehon 1 W teholla, joten useiden kaiuttimien muodostama viuhka tuottaa helposti merkittävästi paremman hyötysuhteen ja suuntaavuuden tarkan hallinnan.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Tehokkaat ja erittäin kevyet vahvistimet helpottavat myös työskentelyä suuren äänenpaineen ystävälle.
