Ero sivun ”Sodoman 120 päivää (elokuva)” versioiden välillä

| nimi-alkuperäinen = SalóSalò o le 120 giornate di Sodoma

| kesto = 116117 min.

Elokuvan säälimätön kerrontatapa herätti ensi-iltavuonaan suurta kritiikkiä ja se kiellettiinkin kokonaan monissa maissa. Suomessa elokuvanelokuva julkinenkiellettiin esittäminenhyvien tapojen vastaisuuden ja epäsiveellisyyden perusteella vuonna 1976, ja sen kaupallinen levittäminen sallittiin vasta 2000-ensikymmennellävuonna 2004.<ref>[http://www.elonet.fi/title/ekhw2c/tarkastus ELONET — Tarkastustiedot: Salò o le 120 giornate di Sodoma (1975).]</ref>

Elokuvan historiassa ''Sodoman 120 päivää'' on osa 1970-luvulla tapahtunutta elokuvan murrosta seksuaalisuuden käsittelyssä. Pehmopornahtavan [[Emmanuelle]]n (1974) maailmalaajuinen menestys toi seksin pysyvästi valkokankaille. Pasolinin oman ''[[Elämän trilogia]]n'' (1971-741971–74) elokuvat olivat jo kuvanneet avoimesti seksuaalisuutta elämänmyönteisenä ja iloisena asiana. ''Sodoman 120 päivää'' oli kuitenkin räikeässä ristiriidassa ''Elämän trilogian'' elämänmyönteisyyteen, sillä siinä elämänmyönteisyyden korvasi iloton alistaminen ja nöyryyttäminen.

''Sodoman 120 päivää'' rinnastetaan usein [[Nagisa Ōshima]]n ''[[Aistien valtakunta]]aan'' (Japani, 1976), joka oli yhtä radikaali kuin Pasolin "''Sodoma"''. Siinä missä Pasolini kuvasi seksuaalisuutta fasismin alistavien valtarakenteiden kautta, Ōshima kuvasi seksuaalisuutta yksityiskohtaisesti kaiken nielevän intohimon kautta. Ōshiman elokuva sai saman kohtelun elokuvasensoreilta, ja se sallittiin Suomessa samaan aikaan kuin Pasolinkinkin elokuva.

* {{Verkkoviite | Tekijä = Mailis Saralehto Rekola, Mailis | Osoite = http://www.elitisti.net/arvostelu/2010/08/002033/salo_o_le_120_giornate_di_sodoma_1975_sodoman_120_paivaa.html | Julkaisija = Elitisti | Nimeke = Sodoman 120 päivää (1975) | Ajankohta = 30.8.2010 }}