Ero sivun ”Simo Salminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38:
Esiintymisuransa alkuvaiheessa Salminen oli mukana Tesvision ''Rullaportaissa'' ja ''Sirkus Papukaijassa''. Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa oli vuoden [[1960]] [[Eemeli (koomikko)|Eemeli]]-elokuvassa ''[[Molskis, sanoi Eemeli, molskis!]]'', jonka loppuosassa Eemeli sähläilee [[Uimastadion]]in pellehyppykilpailuissa. Salmisen lisäksi kuvissa nähdään iso joukko tuon ajan parhaimpia kotimaisia ja ruotsalaisia pellehyppääjiä. Lisäksi Salminen oli [[Leo Jokela]]n stunttina elokuvassa ''[[Pikku Pietarin piha (vuoden 1961 elokuva)|Pikku Pietarin piha]]'' ([[1961]]). <ref name="Pomus">{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Simo Salminen |Osoite= http://pomus.net/001853 |Ajankohta= |Julkaisija= Pomus.net |Viitattu= 12.10.2010 |Kieli= }}</ref>
 
== Elokuva-Ura koomikkona ja televisiouranäyttelijänä ==
Simo Salmisen varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin [[1960-luku|1960-luvulla]], kun [[Spede Pasanen]] huomasi Simon esiintyjänkyvyt ja päätti ottaa tämän mukaan televisiotyöhön. Salminen oli tutustunut Pasaseen pyydettyään tätä juontajaksi Härvelin pellehyppykilpailuihin 1960. <ref name="m219" /> Vuonna [[1964]] alkoi Simon ja Speden lähes neljä vuosikymmentä kestänyt yhteistyö elokuvalla ''[[X-Paroni]]'', jossa Salminen oli vielä pienehkössä roolissa gangsteriporukan yhtenä jäsenenä. Samana vuonna siihen asti radiossa vaikuttanut Spede sai oman televisio-ohjelman, ja pyysi Simo Salmista koomikkoparikseen. Pasanen arvosti liikunnallista Salmista ja tämän pellehyppääjä- ja akrobaattitaustaa hyödynnettiin monissa sketseissä. <ref>Marjamäki 2007, s. 77.</ref> Speden aloittaessa vuonna [[1965]] televisiossa sketsisarjojensa ketjun Simo oli jo vakiokalustoa, ja [[1967]] hän oli jo toinen pääosanesittäjä Speden ''[[Pähkähullu Suomi|Pähkähullussa Suomessa]]''. [[Jukka Virtanen on todennut, että Simo Salminen oli Spedelle ihanteellinen koomikkopari, koska tämä ei varastanut Speden rooleja, mutta kykeni kuitenkin tuottamaan itsenäistä huumoria. <ref> Marjamäki 2007, s. 78.</ref>
Virtanen pitää Salmista koomikoksi luonnonlahjakkuutena:
Rivi 49:
Spede hyödynsi Simon pellehyppytaitoja parissa Turhapuro-elokuvassa. Salmisen voi nähdä hyppäävän Sörsselssönin roolissa pellehyppyjä elokuvissa ''Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon'' ja ''[[Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin]]''. [[1980-luku|1980-luvulla]] Simolla oli niin Speden televisio-ohjelmissa kuin elokuvissakin kaksi vakiohahmoa; Kultsi, ''Auvo & Kultsi''-sketseissä ja elokuvassa sekä Väke ''[[Pikkupojat|Pikkupojissa]]'', joka myös esitettiin niin teatterissa kuin [[Spede Show]]'n jaksoissa. Speden televisiosarjan päätyttyä Simo jatkoi [[Vesa-Matti Loiri]]n [[Vesku Show]]'ssa. Speden kuoltua [[Ere Kokkonen]] ohjasi vuonna [[2004]] jonkinlaisena jälkinäytöksenä elokuvan ''[[Uuno Turhapuro – This Is My Life]]'', joka on Simo Salmisen viimeinen esiintyminen valkokankaalla.
 
Salminen loi myös täysin Spedestä riippumatonta uraa viihdemaailmassaesiintyjänä. Vuonna [[1965]] hän näytteli miespääosan lyhytelokuvassa ''[[Lumilinna (televisio-ohjelma)|Lumilinna]]'', joka palkittiin [[Montreux'n Kultainen Ruusu|Montreux'n Kultaisella Ruusulla]]. 1966 Salminen sai televisioon oman [[pantomiimi]]in perustuvan ohjelman nimeltä Helsinki go go. [[Aarre Elo]]n käsikirjoittamassa ohjelmassa Simo näytteli maalta kaupunkiin saapuvaa poikaa, joka törmäsi kaikkialla kieltotauluihin.<ref> Marjamäki 2007, s. 133.</ref> Samana vuonna Salminen sai parhaan miespuolisen esiintyjän [[Telvis|Telviksen]].
 
Salminen työskenteli jo 1960-luvun puolivälistä lähtien koko ajan myös lavakoomikkona esiintyen erilaisissa tilaisuuksissa. Vuosikymmenen lopulla Salminenhän aloitti työskentelemisen teatterinäyttelijänä. Hän esiintyi tiuhaan teatteriravintoloiden näytelmissä, ja 1970-luvun alussa hän perusti muutamien näyttelijäkollegoidensa kanssa ympäri maata kiertäneen kesäteatterin. 1979 Salminen perusti Komediateatterin, jolle löytyi tilat Espoon [[Dipoli]]n teatterisalista. Komediateatterissa näytteli Simon itsensä lisäksi muun muassa [[Petra Frey]]. Hanke osoittautui kuitenkin pian taloudellisesti kannattamattomaksi, ja Salminen lopetti Komediateatterin toiminnan varsin nopeasti.<ref> Marjamäki 2007, s. 133.</ref> Teatterityöt Salminen jätti taakseen lopullisesti vuonna 1986 keskittyen entistä enemmän lasitaiteen tekemiseen.
 
Vuonna 1996 esitetyssä [[Uuno Turhapuro (televisiosarja)|Uuno Turhapuro -televisiosarjassa]] Salminen oli jälleen Sörsselssönin roolissa. Kaksi vuotta myöhemmin Salminen oli mukana [[Ihmeidentekijät]] -televisiosarjan muutamassa jaksossa Sakari Majavan roolissa ja teki myös pienen [[cameo-rooli]]n [[Hynttyyt yhteen]] -sarjassa yhdessä Spede Pasasen kanssa. Lisäksi Salminen tuurasi Pasasta [[Speden spelit|Speden Spelien]] juontajana tämän ollessa matkoilla. Salminen oli mukana myös Speden aiempien visailuohjelmien välisketseissä.