Avaa päävalikko

Muutokset

p
kh, katso myös: abc-aseet
[[Kuva:Chemical_weapons_Halabja_Iraq_March_1988.jpg|thumb|250px|Kemiallisten aseiden uhreja [[Irakin–Iranin sota|Irakin–Iranin sodassa]].]]
[[Kuva:Chemical agent protection.jpg|thumb|250px|Ruotsin armeijan sotilaalla on kemialliselta aseelta suojaava suojanaamari ja suojapuku.]]
'''Kemiallinen ase''' on elollisia olentoja vammauttava, vaurioittava tai tappava ase. Kemiallisiksi aseiksi lasketaan myös yhdisteet, jotka aiheuttavat eliöissä tilapäistä toimintakyvyttömyyttä.
 
Sotilaallisesti kemialliset aseet on perinteisesti jaettu kolmeen ryhmään: taistelukaasut, savut ja sytytysaineet. Taistelukaasuilla on tarkoitettu aseita, joiden vaikutus perustuu niiden myrkyllisyyteen. Taistelukaasuista vain osa on normaalilämpötilassa kaasuja. Savujen, lukuun ottamatta kaasuihin luettavia myrkkysavuja, vaikutus perustuu niiden kykyyn haitata näkyvyyttä. Sytytysaineilla pyritään synnyttämään tulipaloja tai kuumuus, joka eliminoi vastarinnan.
| title=Chemical Warfare in World War I: The American Experience, 1917-1918
| publisher=Combat Studies Institute
| accessdate=2012-01-10 }}</ref> Myöhemmin kaasuja alettiinkin levittää tykistön ampumilla kranaateilla.
 
Ensimmäisen laajamittaisen kaasuhyökkäyksen tekivät [[Saksan keisarikunta|saksalaiset]] aamulla 22. huhtikuuta 1915. He vapauttivat 168 tonnia kloorikaasua [[ympärysvallat|ympärysvaltojen]] joukkoja vastaan.<ref name="WWI Y2">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Battles: The Second Battle of Ypres, 1915| Osoite = http://www.firstworldwar.com/battles/ypres2.htm| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija =First World War.com | Viitattu = 5. lokakuuta 2007| Kieli = {{en}} }}</ref> Kaasun vaikutus ulottui noin 6,4 kilometrin säteelle, altistaen 10&nbsp;000 sotilasta kaasulle, joista puolet kuoli [[asfyksia]]an kymmenessä minuutissa.<ref name="WWI Y2"/> Saksalaisjoukot olivat yllättyneitä kaasun tehokkuudesta.<ref name="WWI Y2"/>
 
Sodan molemmat osapuolet omaksuivat kemialliset aseet ja käyttö laajeni länsirintamalla. Samalla kehitettiin myös vastatoimia kaasuhyökkäysten varalle. Ensimmäisenä ymmärrettiin, että sotilaat jotka lähtivät kaasupilviä karkuun saivat pahempia vaurioita kuin ne jotka eivät liikkuneet. Samoin sotilaat jotka makasivat maassa, kärsivät eniten kaasun ollessa tiheimmillään juuri maan pinnan läheisyydessä.<ref>Edmonds and Wynne (1927): pp. 177-8.</ref> Saksalaisten käyttämä kloori oli myös helposti tunnistettavissa vihreän värinsä ja pistävän hajunsa takia, mikä vähensi sen tehokkuutta. Kloori on lisäksi vesiliukoista, joten pian sotilaat alkoivatkin suojata kasvonsa kastellulla kankaalla, mikä auttoikin kohtuullisesti kloorikaasuhyökkäyksissä.<ref name=ew217>Edmonds and Wynne (1927): p. 217.</ref> Myöhemmin myös [[kaasunaamari]] otettiin käyttöön kummallakin puolella.
 
Ensimmäisen maailmansodan tuloksena kehitettiin [[fosgeeni]], [[sinappikaasu]], [[kloropikriini]] ja [[syanidikaasu]]. Ranska käytti ensimmäisenä fosgeenia vuonna 1915.<ref>{{Cite book
Ensimmäinen hermokaasu, [[tabuuni]], kehitettiin vuonna 1936, [[sariini]] 1938 ja [[somaani]] 1944.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] [[liittoutuneet|voittajavaltiot]] jatkoivat, sopimuksista huolimatta hermokaasujen kehittelyä [[natsi-Saksa|Saksan]] tietojen pohjalta ja vuonna 1952 [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] kehitti [[VX|VX-kaasun]], joka on tähänastisten tietojen mukaan tappavin hermokaasu.
 
Kansainvälisellä [[Pariisin sopimus|Pariisin sopimuksella]] (1993) sovittiin taistelukaasujen kehittämisen, valmistuksen, käytön ja varastoinnin kieltämisestä sekä niiden hävittämisestahävittämisestä.<ref name="SL">[http://www.saunalahti.fi/~onissine/sivu.html Oscar Nissinen, Oliver Nilsson ja Miska Räikkönen]</ref><ref name="FLHE">http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940247 Finlex HE 247/1994: Hallituksen esitys Eduskunnalle kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä laiksi rikoslain muuttamisesta</ref> Sopimuksen allekirjoitti 164 maata ja sen on ratifioinut 75 maata. Ratifioinnin jättivät tekemättä [[Iran]], [[Kiina]] ja [[Venäjä]]. Allekirjoittajamaat sopivat täyttävänsä sopimuksen ehdot vuoteen 2007 mennessä. Sopimuksen ulkopuolelle jättäytyivät muun muassa [[Libya]] ja [[Irak]].<ref name="SL" />
HE 247/1994: Hallituksen esitys Eduskunnalle kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä laiksi rikoslain muuttamisesta</ref> Sopimuksen allekirjoitti 164 maata ja sen on ratifioinut 75 maata. Ratifioinnin jättivät tekemättä [[Iran]], [[Kiina]] ja [[Venäjä]]. Allekirjoittamaat sopivat täyttävänsä sopimuksen ehdot vuoteen 2007 mennessä. Sopimuksen ulkonpuolelle jättäytyivät muun muassa [[Libya]] ja [[Irak]].<ref name="SL" />
 
===Kylmä sota===
**Yleisimmät, [[tabuuni]], [[sariini]], [[syklosariini]], [[somaani]], [[VX|VX-Kaasu]]
*Syövyttävät aineet
**Yleisimpiä aineita ovat muun muassa [[rikkihappo]], [[suolahappo]], [[typpihappo]], [[vetyfluoridi]] ja vetyfluoridista valmistettavat superhapot. Pommin räjähtäessä kuumuus muuntaa hapot hetkessä tappavan kaasumaiseen muotoon, joka joutuessaan suurinäsuurina määrinä ihmisen ihoon tai keuhkoihin aiheuttaa vakavia palovammoja tai sisäisiä verenvuotoja.
***Rikkisinappikaasut, kuten:
**# [[2-kloorietyylikloorimetyylisulfidi]] (CAS 2625–76–5),
*Ärsyttävät aineet
*Tukahduttavat aineet
**Käytetyin tukahduttava ja tappava aine on [[vetysyanidi]] eli sinihappo, jota muodostuu [[kaliumsyanidi]]n (1 gramma riittää tappamaan 20 ihmistä kiinteässä muodossa) joutuessa kosketuksiin happojen kanssa
*Kasvimyrkyt eli herbisidit
**[[Palytoksiini]] (palytoxin) on koralleista saatavaa myrkkyä
*Psykotaisteluaineet
*Toksiinit
 
==Katso myös==
*[[ABC (sodankäynti)]]
 
==Lähteet==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Chemical warfare}}
 
<!-- Kielilinkit -->
 
{{Metatieto}}
14 767

muokkausta