Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Päivitystä |
||
Rivi 1:
'''XII olympiadin kisat''' oli alunperin tarkoitus pitää [[Tokio]]ssa, [[Japani]]ssa, mutta järjestäjät joutuivat perumaan ne [[Kiinan–Japanin sota (1937–1945)|Kiinan-Japanin sodan]] takia ja [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälinen olympiakomitea (KOK)]] myönsi [[olympiakisat]] [[Helsinki|Helsingille]], [[Suomi|Suomeen]]. Kisoja ei kuitenkaan voitu järjestää [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] takia.
Vuoden 1940 kisoja haki alunperin yksitoista kaupunkia. KOK:n oli määrä valita voittaja vuoden 1935 kokouksessa [[Oslo]]ssa. Enakkosuosikkeja olivat Tokio ja [[Rooma]]. Vain pari viikkoa ennen Oslon kokousta Italia luopui kisojen hausta Tokion hyväksi
Äänestys Berliinin kokouksessa tapahtui kaksiosaisena - paikan päällä annetut ja KOK:n jäsenten äänet sekä poissaolevien lähettämät postiäänet. Berliinin olympiakisoihin kokoontuneet äänestivät Helsingin hyväksi 27-20, mutta kaikki postitse toimitetut äänet menivät Tokiolle eli lopullinen tulos oli 36-37
== Tokion kisat ==
Tokion vuoden 1940 olympiakisojen oli määrä olla osa [[Japani]]n valtion 2600-vuotisjuhlallisuuksia, sillä myyttisen ensimmäisen keisarin [[Jimmu]]n valtaannousu oli ajoitettu vuoteen 660 eaa. Juhlavuonna oli suunniteltu järjestettäväksi myös Tokiossa [[maailmannäyttely]]. Kesäolympiakisat Tokiossa oli tarkoitus järjestää 21. syyskuuta – 6. lokakuuta 1940.
Tokion kisojen järjestelytoimikunta ilmoitti KOK:lle 16. heinäkuuta 1938 luopuvansa kisäjärjestelyistä. Neljä päivää Japanin luopumisen jälkeen KOK antoi kisat Helsingille, joka oli ollut halukas järjestämään olympialaiset jo ennen niiden myöntämistä Tokiolle.
== Helsingin kisat ==
Rivi 20 ⟶ 21:
Suomessa kisojen järjestelyyn liittyi poliittisia jännitteitä, sillä huhtikuussa järjestelytoimikunnan pääsihteeriksi valittiin everstiluutnantti V.A.M. Karikoski, jota saattoi pitää Rangellin ja Kekkosen ehdokkaana. Von Frenckell koki tulleensa syrjäytytetyksi poliittisista syistä, sillä hänen katsottiin kuuluvan ruotsinkielisen oikeiston edustajaksi ja siksi poliittisesti Kekkosen ja hänen kannattajiensa syrjäyttämäksi. Von Frenckellin erottua järjestelytoimikunnasta hänestä tuli Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkö.
Toinen jännitettä aiheuttanut asia oli [[TUL]]:n urheilijoiden osallistuminen Suomen olympiajoukkueeseen - tähän astihan TUL:n urheilijat eivät olleet osallistuneet Suomen edustajina olympiakisoihin. Asiaan liittyi Suomen urheilun keskusjärjestöasiat erityisesti [[SVUL]]:n ja TUL:n välinen suhde. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Rangell uhkasi jopa erolla ellei sopuun SVUL:n ja TUL:n välillä päästä. Neuvottelut päättyivät huhtikuussa 1939 lopulta sopuun eli TUL:n urheiljoiden osallistumiseen tuleviin kotikisoihin.
Kisoihin kutsuttiin 64 olympiakansakuntaa, joista 48 ilmoittautui 10. lokakuuta 1939 mennessä.
| |||