Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

1 723 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(Päivitystä)
Ei muokkausyhteenvetoa
'''XII olympiadin kisat''' oli alunperin tarkoitus pitää [[Tokio]]ssa, [[Japani]]ssa, mutta järjestäjät joutuivat perumaan ne [[Kiinan–Japanin sota (1937–1945)|Kiinan-Japanin sodan]] takia ja [[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälinen olympiakomitea (KOK)]] myönsi [[olympiakisat]] [[Helsinki|Helsingille]], [[Suomi|Suomeen]]. Kisoja ei kuitenkaan voitu järjestää [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] takia.
 
Vuoden 1940 kisoja haki alunperin yksitoista kaupunkia. KOK:n oli määrä valita voittaja vuoden 1935 kokouksessa [[Oslo]]ssa. Enakkosuosikkeja olivat Tokio ja [[Rooma]]. Vain pari viikkoa ennen Oslon kokousta Italia luopui kisojen hausta Tokion hyväksi jasiirsi hakemuksensa vuoden 1944 kisoihin. KOK:ssa ei tällaista ratkaisua katsottu hyvällä. Niinpä vuoden 1940 kesäkisojen isäntäkaupungin valinta siirrettiin heinäkuulle 1936 [[Kesäolympialaiset 1936|Berliinin kesäolympialaisten]] yhteyteen. ehdokkaiksi tässä vaiheessa jäi vain Tokio ja Helsinki.
 
Äänestys Berliinin kokouksessa tapahtui kaksiosaisena - paikan päällä annetut ja KOK:n jäsenten äänet sekä poissaolevien lähettämät postiäänet. Berliinin olympiakisoihin kokoontuneet äänestivät Helsingin hyväksi 27-20, mutta kaikki postitse toimitetut äänet menivät Tokiolle eli lopullinen tulos oli 36-37 Tokon hyväksi.
 
== Tokion kisat ==
[[Tiedosto:Käpylän ravirata.JPG|thumb|250px||Käpylän ravirata vanhassa ilmakuvassa. Taustalla ''Koskelantie'' ja etualalla [[Helsingin Velodromi|Velodromi]].]]
[[Kuva:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|thumb|250px|Syyskuun 7.-8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Mannerheim]], [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksa urheilujohtaja [[Hans Tschammer und Osten]].]]
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja, SVUL:n puheenjohtaja [[Jukka Rangell|J.W.Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V.A.M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja [[Erik von Frenckell]], pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
 
Tähän aikaan oli tapana, että kisat järjestänyt maa saa uuden edustajan KOK:aan. Suomen edustajaksi KOK:n syyskuun 1938 istunnossa valittiin J.W.Rangell. Järjestelytoimikunnan työssä näkyi edellisen kisaisännän eli natsi-Saksan aktiivisuus osallistua kisojen järjestelyyn. Saksan rooli 1930-luvun lopulla oli KOK:ssa vahvassa kasvussa. Tekniseksi asiantuntijaksi KOK lähetti saksalaisen [[Werner Klingeberg]]in. Hän oli ollut Berliinin kisoissa pääsihteeri [[Carl Diem]]in johtaman järjestelytoimikunnan palveluksessa. Tokion saatua kisat hän oli ollut vuodesta 1937 Tokiossa ja siirtyi Helsinkiin kisojen siirryttyä Helsingin järjestettäväksi.
 
Suomessa kisojen järjestelyyn liittyi poliittisia jännitteitä, sillä huhtikuussa järjestelytoimikunnan pääsihteeriksi valittiin everstiluutnantti V.A.M. Karikoski, jota saattoi pitää Rangellin ja Kekkosen ehdokkaana. Von Frenckell koki tulleensa syrjäytytetyksi poliittisista syistä, sillä hänen katsottiin kuuluvan ruotsikielisenruotsinkielisen oikeiston edustajaksi ja siksi poliittisesti Kekkosen ja hänen kannattajiensa syrjäyttämäksi. Von Frenckellin erottua järjestelytoimikunnasta hänestä tuli Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkö.
 
Toinen jännitettä aiheuttanut asia oli [[TUL]]:n urheilijoiden osallistuminen Suomen olympiajoukkueeseen - tähän astihan TUL:n urheilijat eivät olleet osallistuneet Suomen edustajina olympiakisoihin. Asiaan liittyi Suomen urheilun keskusjärjestöasiat erityisesti [[SVUL]]:n ja TUL:n välinen suhde. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Rangell uhkasi jopa erolla ellei sopuun SVUL:n ja TUL:n välillä päästä. Neuvottelut päättyivät huhtikuussa 1939 lopulta sopuun eli TUL:n urheiljoiden osallistumiseen.
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Helge Nygrén]] - [[Markku Siukonen]] | Nimeke = Suuri Olympiateos 1| Vuosi =1978 | Kappale = XII olympiadi Tokio ja Helsinki 1940| Sivut = 235-251| Selite = |Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Oy Scandia Kirjat Ab | Viitattu = 14.9.2013| Tunniste =ISBN 951-9466-05-38|Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Helge Nygrén]] | Nimeke = Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin| Vuosi =1991 | Kappale = XII olympiadi Tokio ja Helsinki 19400| Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Postmediat Oy | Viitattu = 14.9.2013| Tunniste =ISBN 951-95861-3-X|Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Jouko Kokkonen]] | Nimeke = Sadan vuoden olympiadi - Suomalaisen olympialiikkeen historia| Vuosi =2007 | Kappale = "Oikeiden olympiakisojen maa"| Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Viitattu = 15.9.2013| Tunniste =ISBN 978-951-0-32429-5|Kieli = }}
 
{{olympialaiset}}
13 550

muokkausta