Ero sivun ”Peräseinäjoki” versioiden välillä

1800-luvulla alkoi peräseinäjokisten päättäminen hiljalleen omista asioistaan. Päätöksenteko alkoi ensin kappelinoikeuksilla mikä merkitsi kirkollisten palvelujen vakeiintumistavakiintumista omalla papilla. Itsehallinnollinen kehitys alkoi kuitenkin vasta ensimmäisessä kappelikokouksesskappelikokouksessa 8. kesäkuuta 1806. Kappelikokouksia pidettiin 1808-1852 kahdeksantoista. Kokouksia alettiin johtamaan itse ja poiketen ajan tavasta, suomeksi.<ref>Peräseinäjoen historia s. 71</ref>

Kunnallishallinnon eriytyminen seurakunnasta alkoi 1865 annetun kunnallisasetuksen myötä. Peräseinäjoki muodosti ensin Seinäjoen ja Ilmajoen kanssa yhteisen kunnanhallinnon, kunnes se aloitti itsenäistymisprosessin tammikuussa 1868. Tuolloin kappeliseurakunta valitsi kaksi asiamiestä jotka luetteloivat maksuvelvolliset asukkaat. Kuntakokouksesta tulikin maallissessamaallisessa hallinnossa kappelikokousten jatkaja, kun asioiden valmistelu ja toteutus hoidettiin kunnalliskokouksessa.<ref>Peräseinäjoen historia s. 72</ref> Seurakunnan siteet Ilmajokeen katkesivat 1890-luvulla oman kirkkoherran myötä.<ref>Peräseinäjoen historia s.69</ref>

Väestönkasvu alkoi 1800-luvun alussa. Vuonna 1805 asukasluku oli 405 henkeä ja tuo luku kaksinkertaistui 20 vuodessa vuoteen 1825, nelinkertaistui 50 vuodessa vuoteen 1855 ja kahdeksankertaistui 85 vuodessa niin että vuonna 1890 asukalukuasukasluku oli 3257 henkilöä. Väestön ikärakenne oli tuolloin nuori, kun yli 60-vuotiaita oli 5-7 % väestöstä ja alle 15-vuotiaita noin 20 %. Väestönkasvua rajoittivat kuitenkin lukuisat kulkutaudit.<ref>Peräseinäjoen historia s. 83</ref> Vuonna 1889 Peräseinäjoella oli 164 taloa ja 188 torppaa. Väkiluku oli tuolloin 3893 ja heistä 16 vuotta oli täyttänyt 2075. Haapamäen radan rakentaminen toi töitä kunnan tilattomille 1887-1888 ja maatalous oli kunnan peruselinkeino muutoin.<ref>Peräseinäjoen historia s. 87</ref> Maataloutta häiritsivät kuitenkin jatkuvat katovuodet vuosisadan ajan.<ref>Peräseinäjoen historia s. 92</ref>

1900-luvun alussa paikallinen hallinto kehittyi ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Peräseinäjoki alkoi suuntautua 1920-luvulla kohti Seinäjokea, maakunnan keskusta. Siirtolaisia lähti myös Peräseinäjoelta Amerikkaan. Ennen sotavuosia Peräseinäjoen asukasluku oli suurimmillaan vuonna 1930, jollloinjolloin se oli yli 5600. Peräseinäjoen kulttuurielämä kehittyi nuorisoseurojen ansiosta.<ref>Peräseinäjoen historia s. 149</ref>

Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa peräseinäjokiset suosivat vanhasuomalaisia jotka saivat lähes 75 % annetuista äänistä ja äänestäjiä oli 1281. MyöhemmmissäMyöhemmissä vaaleissa äänestysmäärät nousivat.<ref>Peräseinäjoen historia s. 152</ref> Vuoden 1918 sodassa Peräseinäjoen alueella toimi Suojeluskunta joka varusti ja palkkasi Tasavallan Vartiostoon ihmisiä.<ref>Peräseinäjoen historia s. 160</ref> SuojeluskunnnatSuojeluskunnat harjoittelivat eri kouluilla säännöllisesti.<ref>Peräseinäjoen historia s. 161</ref> Peräseinäjokisia kaatui valkoisissa 22 ja haavoittui 41.<ref>Peräseinäjoen historia s. 162</ref>

Peräseinäjoen nähtävyyksiä ovat mm. varsinkin kesäisin [[Kalajärven virkistysalue]], jossa sijaitsee myös SFC:n neljän tähden leirintäalue. Muita Peräseinäjoen nähtävyyksiä ovat SiirtoilaisinstituuttiSiirtolaisinstituutti sekä Siirtolaismuseo, [[Ville Ritola]]n nimeä kantava [[Ritola-Halli]] sekä hänen patsaansa urheilukentän puistossa. Lisäksi Terästalolla sijaitsee Villen kamari jossa on mm. hänen olympiamitalinsa. Muita nähtävyyksiä ovat Haapaluoman louhos, luontoretket, Veteraanien Perinnehuone sekä kesäisin auki oleva Riihimuseo.

Peräseinäjoella toimii neljä alakoulua: [[Alaviitalan koulu]], [[Haapaluoman koulu]], [[Kihniän koulu]] sekä [[Toivolanrannan yhtenäiskoulu]]. Yhtenäiskoulun yhteydessä toimiiitoimii myös Peräseinäjoen ainut yläkoulu. Lukio-koulutustaLukiokoulutusta Peräseinäjoella tarjoaa [[Seinäjoen lukio]]n Etelä-Seinäjoen toimipiste.