Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

1 259 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Päivitystä
[katsottu versio][katsottu versio]
(→‎Helsingin kisat: Päivitystä)
(Päivitystä)
[[Tiedosto:Käpylän ravirata.JPG|thumb|250px||Käpylän ravirata vanhassa ilmakuvassa. Taustalla ''Koskelantie'' ja etualalla [[Helsingin Velodromi|Velodromi]].]]
[[Kuva:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|thumb|250px|Syyskuun 7.-8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Mannerheim]], [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksa urheilujohtaja [[Hans Tschammer und Osten]].]]
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin [[Jukka Rangell|J.W.Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V.A.M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja [[Erik von Frenckell]], pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
 
Järjestelytoimikunnan työssä näkyi edellisen kisaisännän eli natsi-Saksan aktiivisuus osallistua kisojen järjestelyyn. Saksan rooli 1930-luvun lopulla oli vahvassa kasvussa.
 
Suomessa kisojen järjestelyyn liittyi poliittisia jännitteitä, sillä huhtikuussa järjestelytoimikunnan pääsihteeriksi valittiin everstiluutnantti V.A.M. Karikoski, jota saattoi pitää Rangellin ja Kekkosen ehdokkaana. Von Frenckell koki tulleensa syrjäytytetyksi poliittisista syistä, sillä hänen katsottiin kuuluvan ruotsikielisen oikeiston edustajaksi ja siksi poliittisesti Kekkosen ja hänen kannattajiensa syrjäyttämäksi. Von Frenckellin erottua järjestelytoimikunnasta hänestä tuli Helsingin kaupungin olympiatoimiston päällikkö.
 
Toinen jännitettä aiheuttanut asia oli [[TUL]]:n urheilijoiden osallistuminen Suomen olympiajoukkueeseen - tähän astihan TUL:n urheilijat eivät olleet osallistuneet Suomen edustajina olympiakisoihin. Asiaan liittyi Suomen urheilun keskusjärjestöasiat erityisesti [[SVUL]]:n ja TUL:n välinen suhde. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Rangell uhkasi jopa erolla ellei sopuun SVUL:n ja TUL:n välillä päästä. Neuvottelut päättyivät huhtikuussa 1939 lopulta sopuun eli TUL:n urheiljoiden osallistumiseen.
 
Kisoihin kutsuttiin 64 olympiakansakuntaa, joista 48 ilmoittautui 10. lokakuuta 1939 mennessä.
13 550

muokkausta