Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä

116 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
→‎Helsingin kisat: Päivitystä
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Helsingin kisat: Päivitystä)
[[Kuva:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|thumb|250px|Syyskuun 7.-8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Mannerheim]], [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksa urheilujohtaja [[Hans Tschammer und Osten]].]]
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin [[Jukka Rangell|J.W.Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V.A.M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja [[Erik von Frenckell]], pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
 
Kisoihin kutsuttiin 64 olympiakansakuntaa, joista 48 ilmoittautui 10. lokakuuta 1939 mennessä.
 
Kisapaikkojen rakentaminen oli kiireellisin tehtävä. [[Helsingin olympiastadion|Olympiastadionin]] lisäksi toteutettiin lukuisia muitakin rakennuskohteita. Stadionin viereen rakennettiin [[uimastadion]], [[Helsingin Velodromi|velodromi]], [[Soutustadion (Helsinki)|Taivallahden soutustadion]], ratsastusstadionin katsomotiloja laajennettiin ja [[Messuhalli]] kunnostettiin voimailulajeille, [[Pallokenttä]] jalkapallon alkusarjan otteluille ja [[Malmin ampumarata]]. Urheilijoiden majoitusta varten rakennettiin [[Olympiakylä#Olympiakylä|Olympiakylä]] paikkanan Koskelantien omakotialue, jonne rakennettiin 30 kolmikerroksista asuintaloa 3 000 miesurheilijaa varten. Naisurheiljoiden majoitus oli tarkoitus järjestää [[Helsingin kaupungin sairaanhoitajakoulu|sairaanhoito-opisto]]lla n.s. ''Olympiakotiin''.
 
Pääsylippuja sai tilata Suomessa susystäsyksystä 1938 helmikuuhun 1939, jona aikana kotimaisia lippuvarauksia tuli n. 200 000.
 
Niiden järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös [[talvisota|Talvisodan]] johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin [[Suomen Olympiakomitea]]n kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut [[natsi-Saksa|Saksa]]n hyökättyä [[Tanska]]an ja [[Norja]]an.
 
Kesällä 1940 kisojen suunniteltuun avajaisaikaan järjestettiin kaksipäiväiset ''Kaatuneiden muistokisatUrheiljoiden Muistokilpailut'', joissa haluttiin muistaa niitä [[Talvisota|Talvisodassa]] kaatuneita suomalaisurheilijoita, jotka olisivat olleet kesän 1940 mahdollisia olympiaosanottajia.
 
Syyskuussa 1940 järjestettiin [[Helsingin olympiastadion]]illa yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa, jota kutsuttiin aikanaan "pienoisolympialaisiksi".
13 550

muokkausta