Ero sivun ”Kesäolympialaiset 1940” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitystä |
|||
Rivi 8:
== Helsingin kisat ==
[[Tiedosto:Käpylän ravirata.JPG|thumb|250px||Käpylän ravirata vanhassa ilmakuvassa. Taustalla ''Koskelantie'' ja etualalla [[Helsingin Velodromi|Velodromi]].]]
[[Kuva:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|thumb|250px|Syyskuun 7.-8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Mannerheim]], [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksa urheilujohtaja [[Hans Tschammer und Osten]].]]▼
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Järjestelytoimikunnan perustava kokous pidettiin 18. elokuuta 1938, jolloin sen puheenjohtajaksi valittiin [[Jukka Rangell|J.W.Rangell]]. Varapuheenjohtajina toimivat KOK:n suomalaisjäsen [[Ernst Krogius]] ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sihteerinä [[Jussi Tossavainen]], pääsihteerinä ensimmäisen vuoden everstiluutnantti [[V.A.M. Karikoski]] ja toisen [[Lauri Miettinen]]. Muita järjestelytoimikunnan jäseniä olivat kaupunginjohtaja [[Erik von Frenckell]], pääjohtaja [[Mauno Pekkala]], kaupunginjohtaja [[Johan Helo]] ja kenraaliluutnantti [[Hugo Österman]].
Kisapaikkojen rakentaminen oli kiireellisin tehtävä. [[Helsingin olympiastadion|Olympiastadionin]] lisäksi toteutettiin lukuisia muitakin rakennuskohteita. Stadionin viereen rakennettiin [[uimastadion]], [[pyöräilyvelodromi]], [[Soutustadion (Helsinki)|Taivallahden soutustadion]], ratsastusstadionin katsomotiloja laajennettiin ja [[Messuhalli]] kunnostettiin voimailulajeille, [[Pallokenttä]] jalkapallon alkusarjan otteluille ja [[Malmin ampumarata]]. Urheilijoiden majoitusta varten rakennettiin [[Olympiakylä#Olympiakylä|Olympiakylä]] paikkanan Koskelantien omakotialue, jonne rakennettiin 30 kolmikerroksista asuintaloa 3 000 miesurheilijaa varten. Naisurheiljoiden majoitus oli tarkoitus järjestää [[Helsingin kaupungin sairaanhoitajakoulu|sairaanhoito-opisto]]lla n.s. ''Olympiakotiin''.
Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta – 4. elokuuta 1940. Niiden järjestämisestä luovuttiin maaliskuussa 1940 Euroopassa käytyjen sotatoimien vuoksi. Syynä oli myös [[talvisota|Talvisodan]] johdosta heikentynyt taloustilanne sekä sodan aiheuttama katkos kisojen valmisteluissa. Virallisesti kisat peruutettiin [[Suomen Olympiakomitea]]n kokouksessa huhtikuussa 1940, jolloin sota Euroopassa oli laajentunut [[natsi-Saksa|Saksa]]n hyökättyä [[Tanska]]an ja [[Norja]]an.▼
Pääsylippuja sai tilata Suomessa susystä 1938 helmikuuhun 1939, jona aikana kotimaisia lippuvarauksia tuli n. 200 000.
▲[[Kuva:Famous spectators of athletics game Finland-Sweden-Germany, September 1940 in Helsinki.jpg|thumb|250px|Syyskuun 7.-8. päivänä 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kävivät yleisurheilun kolmimaaottelun [[Helsingin olympiastadion]]illa, jonka piti olla olympianäyttämönä jo kesällä 1940. Tapahtuma nähtiin merkkinä ajan muuttumisena eli Saksan lähentymisenä Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta [[Suomen Urheiluliitto|Suomen Urheiluliiton]] puheenjohtaja [[Urho Kekkonen]], sotamarsalkka [[Mannerheim]], [[Kustaa Aadolf (Ruotsin perintöprinssi)|Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf]], pääministeri [[Risto Ryti]] ja Saksa urheilujohtaja [[Hans Tschammer und Osten]].]]
Kesällä 1940 kisojen suunniteltuun avajaisaikaan järjestettiin kaksipäiväiset ''Kaatuneiden muistokisat'', joissa haluttiin muistaa niitä [[Talvisota|Talvisodassa]] kaatuneita suomalaisurheilijoita, jotka olisivat olleet kesän 1940 mahdollisia olympaiosanottajia. Syyskuussa 1940 järjestettiin [[Helsingin olympiastadion]]illa yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa, jota kutsuttiin aikanaan "pienoisolympialaisiksi".▼
▲
▲Kesällä 1940 kisojen suunniteltuun avajaisaikaan järjestettiin kaksipäiväiset ''Kaatuneiden muistokisat'', joissa haluttiin muistaa niitä [[Talvisota|Talvisodassa]] kaatuneita suomalaisurheilijoita, jotka olisivat olleet kesän 1940 mahdollisia
Syyskuussa 1940 järjestettiin [[Helsingin olympiastadion]]illa yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa, jota kutsuttiin aikanaan "pienoisolympialaisiksi".
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Helge Nygrén]] - [[Markku Siukonen]] | Nimeke = Suuri Olympiateos 1| Vuosi =1978 | Kappale = XII olympiadi Tokio ja Helsinki 1940| Sivut = 235-251| Selite = |Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Oy Scandia Kirjat Ab | Viitattu = 14.9.2013| Tunniste =ISBN 951-9466-05-38|Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =[[Helge Nygrén]] | Nimeke = Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin| Vuosi =1991 | Kappale = XII olympiadi Tokio ja Helsinki 1940| Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Postmediat Oy | Viitattu = 14.9.2013| Tunniste =ISBN 951-95861-3-X|Kieli = }}
{{olympialaiset}}
| |||