'''Eija-Elina Anneli Bergholm''' (os. Neuvonen, s. [[27. huhtikuuta]] [[1943]] [[Lahti]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[elokuvaohjaaja]] ja [[käsikirjoittaja]]. Hän on tehnyt elokuvia sekä televisioon että elokuvateattereihin.
==TV-työt==
Bergholm on tehnyt elokuvia sekä televisioon että elokuvateattereihin. HänenBergholmin ehkä tunnetuin työnsä on [[Maria Jotuni]]n romaaniin perustuva TV-sarja ''Huojuva talo'' ([[1990]]). Se on traagisen avioliiton kuvaus, tarina ihmisistä, jotka ovat oman biologiansa ja oman yhteisönsä vankeja. Pääosaa näyttelivät silloin vielä naimisissa olleet [[Kari Heiskanen]] ja [[Sara Paavolainen]]. Avioliittokuvaus oli myös Bergholmin käsikirjoittama ja [[Tuija-Maija Niskanen|Tuija-Maija Niskasen]] ohjaama TV-elokuva ''Enkeli tulessa'' ([[2004]]). Elokuvan pohjana oli [[Panu Rajala]]n samanniminen romaani, jossa hän proosan keinoja hyväksikäyttäen kertoi itsensä ja ensimmäisen vaimonsa välisestä avioliitosta. ''Tumma ja hehkuva veri'' ([[1997]]) on Bergholmin töistä kaikkein eniten kohua herättänein. Se oli tiivistä romaaniyhteisöäromaniyhteisöä kriittisesti käsittelevä TV-sarja, jonka alkuperäiskäsikirjoituksen oli tehnyt [[Kiba Lumberg]], itsensä 13-vuotiaana mustalaisyhteisöstäromaniyhteisöstä "irtisanonut" romaninainennainen.
==Elokuvat==
Bergholmin elokuvaura alkoi käsikirjoittajana. Yhdessä miehensä, [[Timo Bergholm]]in, kanssa hän käsikirjoitti elokuvan ''[[Punahilkka (elokuva)|Punahilkka]]'' ([[1968]]). Se oli tarina nuortenkodista karkaavasta teini-ikäisestä Anjasta, jota näytteli [[Kristiina Halkola]]. Timo Bergholm ohjasi elokuvan. Tämän jälkeen Eija-Elina Bergholm käsikirjoitti yhdessä [[Jörn Donner]]in kanssa Donnerin ohjaaman elokuvan ''Anna'' ([[1970]]). Seuraavan käsikirjoituksensa Bergholm saikin sitten ohjata itse. ''[[Marja pieni!]]'' ([[1972]]) olion elokuva itseään ja elämäänsä etsivästä pankin konttoristista. Yhteistyö Donnerin kanssa jatkui 1980-luvulla. Bergholm sovitti ja ohjasi Donnerin romaaniin pohjautuvan elokuvan ''Angela ja sota'' ([[1984]]). Elokuva sijoittui toisen maailmansodan aikaiseen Suomeen ja se kertoi Angela-nimisen nuoren naisen suhteesta saksalaiseen sotilaaseen. ''Angela ja sota'' oli ensimmäinen suomalainen elokuva, joka käsitteli myönteisesti suomalaisnaisen ja saksalaisen sotilaan rakkaussuhdetta. Donner toimi elokuvassa tuottajana ja näytteli yhtä sivuosaa. 80-luvulla valmistui myös Tuija-Maija Niskasen [[Vivica Bandler]]in romaaniin pohjautuva elokuva ''Jäähyväiset'' ([[1982]]). Elokuvaa pidetään ensimmäisenä naisten homoseksuaalisuutta viitteellisesti käsittelevänä suomalaisena elokuvana.{{lähde}}
