Ero sivun ”Aleksanteri Syväriläinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 5 Wikidatan sivulle d:q2659377 siirrettyä kielilinkkiä
p w
Rivi 1:
[[File:Vission of st. Alexander.jpg|thumb|pyhä Aleksanteri Syväriläinen]]
'''Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen''' (15. kesäkuuta 1448 - [[30. elokuuta]] [[1533]]) on yksi [[Ortodoksisuus|ortodoksisen kirkon]] [[Pyhä (ortodoksisuus)|pyhistä]], joita nimitetään [[Karjalan valistajat|Karjalan valistajiksi]].
 
Pyhittäjä Aleksanteri, (maallikkonimeltään ''[[Amos]]''), syntyi Suuren [[Novgorodin tasavalta|Novgorod]]in hallitsemalla alueella [[ÄäninenÄänisen viidennes|Äänisen]] viidenneksessä]], [[Ojattijoki|Ojattijoen varrella,]] Manderen kylässä kesäkuun 15. päivänä vuonna 1448. Hän oli syntyperältään [[vepsäläiset|vepsäläinen]].
 
Aleksanteri karkasi salaa vanhemmiltaan kilvoittelemaan [[ValamoValamon luostari]]n luostariinin (1471), jossa hänen vihittiin munkiksi 26-vuotiaana 1474. Oltuaan kolme vuotta munkkina [[munkki (uskonto)|munkkina]] hän siirtyi erakoksi [[Pyhityssaari|Pyhityssaareen]], jossa hän asui luolassa seitsemän vuotta. Valamosta hän siirtyi vuonna 1484 [[igumeni]]n luvalla [[Syväri]]n lähistölle, jossa hän vietti kilvoitellen ensin yksinään 7 vuotta ja myöhemmin perustamansa [[Pyhän Kolminaisuuden luostari]]n yhteydessä lopun ikäänsä.
 
Pyhän Kolminaisuuden luostarin kirkko rakennettiin, ja arkkipiispa vihki sen vuonna 1526.
Rivi 11:
Aleksanteri Syväriläisen oppilaat perustivat Karjalaan paljon luostareita. Tämän vuoksi puhutaan Aleksanteri Syväriläisen koulukunnasta. Moskovan tsaarit osoittivat kunnioitusta Syvärin luostarille merkittävien lahjoitusten ja näyttävien vierailujen merkeissä.
Aleksanteri Syväriläinen [[kanonisointi|kanonisoitiin]] vuoden 1547 kirkolliskokouksessa. Aleksanteri Syväriläisen [[hagiografia]]n kirjoitti pappismunkki Irodion kaksitoista vuotta Aleksanteri Syväriläisen kuoleman jälkeen 1545. Irodion oli Aleksanterin oppilas ja myöhempi luostarin johtaja.
 
Aleksanteri Syväriläisen turmeltumattomat reliikit löytyivät sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen, ja ne siirrettiin hopeiseen arkkuun, jossa ne saivat olla rauhassa kolmesataa vuotta vallankumoukseen 1917 asti. Tuona aikana Aleksanteri Syväriläisen pyhät reliikit olivat suuren kirkollisen kunnioituksen kohteena.