Ero sivun ”Oikeusvoima” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jeah (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
p rv
Rivi 1:
'''Oikeusvoima'''-käsite syntyy sen seurauksena, että ''"ne bis in idem" (ei kahdesti samassa asiassa)'' nimellä tunnettu [[oikeusperiaate]] on toteutettu jonkin maan oikeusjärjestyksessä. Tällöin tuomioistuinten lainvoimaiset ratkaisut saavat ns. oikeusvoima-ominaisuuden. Käytännössä oikeusvoimalla tarkoitetaan, ettei tuomioistuin saa ottaa uudestaan käsiteltäväksi sellaista seikkaa, joka jo on [[lainvoimainen|lainvoimaisella]] päätöksellä ratkaistu.
 
Oikeusvoima on siten eri asia kuin [[lainvoima]]. Ratkaisu tulee lainvoimaiseksi, kun se on lopullinen eli kun siitä ei saa (enää) valittaa. Kun harkitaan kysymystä, onko jokin seikka jo ratkaistu (lainvoimasella) päätöksellä eli sisältyykö tämä seikka aiemmin tehtyyn ratkaisuun käsitellään kysymystä, jota nimitetään [[oikeustiede|oikeustieteissä]] "oikeusvoiman ulottuvuudeksi".
 
== Ylimääräinen muutoksenhaku ==
 
Eräissä poikkeusellisissa tapauksissa on Suomen lain mukaan poikkeaminen ne bis in idem-periaatteesta mahdollista. Ns. ylimääräisin muutoksenhakukeinoin (vastakohta: säännönmukainen muutoksenhakukeino, eli tavallisimmin valitus) voidaan saattaa seikka, joka jo on ratkaistu lainvoiman saaneella päätöksellä uudelleen käsittelyyn. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja koskevat säännökset sisältyvät oikeudenkäymiskaaren 31 lukuun. Ks. oikeudenkäymiskaari [[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004 ]]
 
Ylimääräiset muutoksenhakukeinot ovat
Rivi 11:
* lainvoiman saaneen tuomion purkaminen sekä
* menetetyn määräajan palauttaminen.
Muita ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ei ole.
 
Kaikissa em. tilanteissa on kysymyksessä poikkeuksellinen menettely. Edellytykset ylimääräiselle muutoksenhaulle ovatkin varsin ankarat. Kaiken kaikkiaan OK:n 31 luvussa erotellaan 17 eri ylimääräistä muutoksenhakutilannetta (jotka ovat tosin osin päällekkäiset). Alla mainitaan tärkeimmät tilanteet.
Rivi 17:
==== Kantelu tuomiovirheen perusteella (OK 31:1) ====
 
Kantelu tuomiovirheen perusteella on mahdollinen muun muassa jos on tuomittu henkilö, jota ei ole kuultu. Käytännössä tällainen tilanne saattaa (poikkeuksellisesti) esiintyä joissain laajoissa rikosasioissa, joissa oikeudenkäynnin edetessä esitetään jatkuvasti uusia syytteitä useita vastaajia vastaan, jolloin saattaa syntyä tilanne, että joku vastaaja (joka vastattuaan omalta osaltaan on poissa asian jatkokäsittelystä oikeudessa) jää kuulematta jostain kokonaisuuteen suhteutettuna vähäisestä seikasta.
 
Kantelu on edelleen mahdollista tilanteissa, jossa tuomioistuin on ottanut sellaisen seikan käsiteltäväkseen, jota se ei olisi saanut lainkaan käsitellä (ns. absoluuttinen prosessinedellytys on puuttunut). Lopuksi on kantelu mahdollinen myös jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, joka on tai jonka voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen