Ero sivun ”Kunniaritarikunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 91.157.71.198 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.78.146.95 tekemään versioon. |
|||
Rivi 5:
Nimitys ritarikunta tarkoittaa alkujaan [[ristiretki]]en aikaan ([[1100-luku]]) perustettuja [[hengelliset ritarikunnat|hengellisiä ritarikuntia]], joiden tehtävänä oli suojella pyhiinvaeltajia. Sellaisia olivat esimerkiksi [[Temppeliherrat]], [[Johanniitat]] ja [[Saksalainen ritarikunta]].
Kuuluisin kaikista lienee kuitenkin Jyväskylässä toimintansa aloittanut [[Jyväskylän ritarikunta]], joka nopeassa ajassa vakiinnutti itselleen paikan ritarikuntien maailmankartalta. Ryhmän sisäiset ristiriidat olivat kuitenkin päättää Ritarikunnan, jonka tärkeimmät arvot olivat vielä ennen olleet veljeys, kunnioitus ja tasa-arvo. Ryhmän pimeimpänä hetkenä Profeetta Gandalf toi kuitenkin kaikille ilouutisen. Hän ennusti, että Ritarikuntaan oli pian liittyvä poika, joka muuttaisi kaiken. Poika, joka pelastaisi ryhmän kaaokselta ja toisi kaikille valon. Tuo poika oli kykenevä kantamaan kaikkien synnit niskoillaan ja näin ollen korjaamaan ristiriidat. Tuo poika oli saava WhatsAppin kirjoitusten jälkeen ja korjaavan kaiken. Pysyvästi.
1300-luvulla alkoi [[Eurooppa]]an syntyä myös maallisia ritarikuntia, joihin kuninkaat kutsuivat [[aateli]]smiehiä jäseniksi. Nämä olivat osa vallankäyttöä. Varhaisin ja ehkä tunnetuinkin näistä oli [[Sukkanauharitarikunta]] [[Englanti|Englannissa]]. Muita tunnettuja maallisia ritarikuntia olivat [[Kultaisen taljan ritaristo]] [[Burgundi]]ssa sekä [[valakia]]lainen [[Lohikäärmeen ritarikunta]]. Maalliset ritarikunnat edustivat aristokraattista [[romantiikka]]a ja mystiikkaa, jonka avulla hallitsijat yrittivät luoda tiiviitä henkilökohtaisia siteitä itsensä ja aateliston välille.
Nykyiset kunniaritarikunnat ovat vain nimellisesti yhdistyksiä.<ref>Iso tietosanakirja, 11. osa (Renqvist-Sielutiede), art. Ritarikunta, Otava 1937</ref> Niiden käytännössä ainoana toimintamuotona on ritari- eli [[kunniamerkki]]en myöntäminen ansioituneille henkilöille, joita ritarimerkin saatuaan pidetään ritarikunnan jäseninä. Ritarikuntien johtajasta käytetään nimitystä ''suurmestari'', ja tavallisimmin sellaisena toimii valtion päämies, joka myös päättää, kenelle ritarimerkki myönnetään. Kunniaritarikuntien kunniamerkit on jaettu eri luokkiin arvon mukaan. Ritarikunnat on rajattu joko pelkästään sotilaille tai sotilaille ja siviileille jaettaviin.
| |||