Avaa päävalikko

Muutokset

kh, w
}}
 
'''Pohjois-Kypros''' ({{k-tr|Kuzey Kıbrıs}}) on alue [[Kypros|Kyproksen]] saaren pohjoisosassapohjoisosan alue, joka julistautui vuonna 1983 itsenäiseksi valtioksi[[valtio]]ksi nimellä '''Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta'''. Sen itsenäisyyden on toistaiseksi tunnustanut vain [[Turkki]], joka miehitti alueen 1974. Pohjois-Kypros on [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallan]] kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella.
 
== Historia ==
Kyproksen saari jakautui kahtia, kun [[Kreikka|Kreikan]] sotilasjuntan tukemat, ja Kyproksen tasavallan yhdistämistä Kreikkaan ajaneet "[[enosis]]tit"tit” (mm.muun muassa terroristijärjestö [[EOKA B]]) hyökkäsivät saaren turkkilaisvähemmistön kimppuun osana kampanjaansa liittää saari Kreikkaan vuonna 1974.
 
Käytännössä kiista saaren hallintomuodosta ja turkkilaisen vähemmistön oikeuksista juontaa kuitenkin juurensa jo 1960-luvun alkuun, jolloin saari sai itsenäisyytensä [[YhdistyneetYhdistynyt Kuningaskunnatkuningaskunta|Yhdistyneeltä kuningaskunnalta]].
 
Saaren kreikkalaisväestön nationalistiset piirit eivät hyväksyneet Kyproksen turkkilaisvähemmistölle perustuslaissa annettuja oikeuksia ja kampanjoivat Kreikkaan liittymisen puolesta. Perustuslakikriisi johti myös väkivaltaisuuksiin kreikkalaisten hyökätessä turkkilaiskyliin ja murhaamalla jouluna 1963 satoja turkkilaissiviilejä. Tapahtuman seurauksena [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] lähetti rauhanturvajoukkonsa ([[UNFICYP]]) Kyprokselle Maaliskuussamaaliskuussa 1964. Joukot ovat Kyproksella edelleen tänäkin päivänä. Suomi osallistui rauhanturvaoperaatioon vuosina 1964–20051964–2005.
 
Vuonna [[1971]] EOKA B:n johtohahmot [[George Grivas]] ja [[Nikos Sampson]] olivat kääntyneet presidentti [[Makarios III|Makariosia]] vastaan. Kun Kreikassa valtaa pitävä sotilasjuntta julisti saaren osaksi Kreikkaa, pyysi Turkki pyysi Yhdistyneeltä kuningaskunnalta apua tilanteeseen vuoden [[1960]] perustuslain liitteenä olevan takaajavaltioiden ([[Kreikka]], [[Turkki]], [[Yhdistynyt kuningaskunta]]) välisen turvallisuussopimuksen nojalla. Turvallisuussopimus nimittäin kielsi Kyprosta liittymästä osaksi mitään valtiota tai yhteisöä ilman kaikkien takaajamaiden hyväksyntää. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin kieltäytyi puuttumasta Kreikan sotilasjuntan ja EOKA:n toimiin Kyproksella, täten noudattamatta Kyproksen perustuslakiin sisällytettyjä oletuksia. Turkin pääministeri [[Bülent Ecevit]]in palattua Lontoon neuvottelumatkalta aloitti Turkki aloitti sotilaallisen operaationsa 20. heinäkuuta 1974 nousemalla maihin Kyproksen pohjoisosista, Girnen kaupungin läheltä. Muutamassa päivässä Turkin joukot olivat vallanneet 37 %prosenttia saaresta.
 
Vuonna [[2004]] pidetyssä kansanäänestyksessä 65% prosenttia kyproksenturkkilaisista kannatti [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n pääsihteeri [[Kofi Annan]]in ehdottamaa yhdistämistä, mutta kyproksenkreikkalaiset torjuivat sen 76 %:nprosentin enemmistöllä oman presidenttinsä [[Tassos Papadopoulos]]in ja Kyproksen kirkon johdon suosituksesta.
 
[[KuvaTiedosto:Rauf Denktash.jpg|thumb|120px200px|left|Pohjois-Kyproksen presidenttinä kaksi vuosikymmentä 1985–2005 toiminut [[Rauf Denktaş]].]]
Pohjois-Kyprosta pitkään johtaneen presidentti [[Rauf Denktaş]]in seuraajaksi valittiin huhtikuussa [[2005]] pidetyissä vaaleissa pääministerinä toiminut [[Mehmet Ali Talat]]. Talat sai 55  % äänistä äänestysprosentin ollessa 70  %. Hänen johtamansa tasavaltalainen turkkilaispuolue (Cumhuriyetçi Türk Partisi) oli saanut 44  %:n äänisaaliillaan helmikuun 2005 parlamenttivaaleissa miltei puolet 50-paikkaisen parlamentin edustajapaikoista.
 
Yhdistämistä vastustava [[DervisDerviş ErogluEroğlu]]n johtama kansallinen yhtenäisyyspuolue taas jäi oppositioon saaden 32  % äänistä parlamenttivaaleissa ja hävisi presidentinvaalit Talatille saaden vain 23  % äänistä. Talat pyrkii Kyproksen jälleenyhdistämiseen liittovaltioksi, jotta myös turkkilainen osa pääsee [[Euroopan unioni|EU]]:hunin ja samalla eroon taloudellisesta eristäytyneisyydestään. Liittovaltiohankkeesta huolimatta turkkilaiset haluavat liittovaltiolle myös Turkin turvallisuustakuun. Turkki ja Kreikka ovat molemmat [[Pohjois-Atlantin liitto|NATONATOn]]:n jäseniä, mikä on ollut sotilasliitolle aiemmin kriittinenkin asia.
 
Valuuttana käytetään [[Uusi Turkin liira|uutta Turkin liiraa]]. Brittivallan peruina Pohjois-Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne.
== Väestö ==
 
AsukkaitaVuoden 2006 väestönlaskennan mukaan Pohjois-Kyproksella oli vuonna 2006 väestönlaskennan perusteella 264 172 asukasta. Noin puolet väestöstä koostuu [[Kyproksen turkkilaiset|kyproksenturkkilaisista]], jotka ovat asuttaneet saarta vuosisatoja. Osa heistä on muuttanut saaren eteläosasta Kyproksen konfliktin aikana. Toinen merkittävä väestöryhmä ovat konfliktin aikana saarelle muuttaneet mannerturkkilaiset maahanmuuttajat,; heistä huomattavalla osalla ei ole Pohjois-Kyproksen kansalaisuutta. Etnisiä vähemmistöjä ovat Karpasian[[Karpasia]]n niemimaalle jääneet [[kyproksenkreikkalaiset]] ja [[maroniitit]]. Pohjois-Kyproksella asuu myös tuhansia Ison-Britannian kansalaisia.
 
== Politiikka ==
 
Pohjois-Kyproksen presidentti on [[DervisDerviş Eroğlu]], ja pääministerinä toimii [[Irsen Küçük]].
 
==Talous==
Pohjois-Kypros on riippuvainen Turkin antamasta avustuksesta, sillä koska se ei ole kansainvälisen yhteisön tunnustama valtio, se ei voi käydä itsenäisesti ulkomaankauppaa. Pohjois-Kyprokselle ei myöskään ole suoria [[Lentoliikenne|lentoja]], vaan matka sinne käy Turkin ilmatilan tai satamien kautta.
 
Pohjois-Kypros on maatalousvoittoinen valtio. myös koska valtaosaValtaosa Kyproksen teollisuudesta sijaitsee saaren kreikkalaisella puolella eikä saaren pohjoisosa ole [[Taloussaarto|kauppasaarron]] vuoksi kyennyt tuomaan tilanteeseen muutosta. Valtion talous ei ole vieläkään toipunut täysin vuoden 1974 tapahtumista, ja maa kärsii kasvavasta inflaatiosta[[inflaatio]]sta.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 191 | Julkaisija = Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu = 20.3.2008 | Kieli = }}</ref>
 
Alueella tuotetaan lihaa, [[oliivi|oliiveja]], [[vilja]]a ja [[hedelmä|hedelmiä]]. Myös [[matkailu]] on saaren pohjoisosalle tärkeä tulonlähde - suurin osa turisteista Pohjois-Kyprokselle saapuusaapuvista turisteista on kotoisin Turkista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Israelista sekä Etelä-Kyprokselta.
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.northcyprus.net/ Northern Cyprus Hoteliers Association]
* [http://www.northcyprus.cc/ North Cyprus Tourism Centre Lontoossa]
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{IK}}
70 069

muokkausta