Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Elinympäristö, ravinto: viitteen täydennys
→‎Elinympäristö, ravinto: eristetään ongelmallinen merkintä: alkup Schaller 1998
Rivi 46:
Tiibetin jakki elää 3200-6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak (Science.jrank.org)]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref>Koivisto 1992, s 133</ref> mutta soita ja järviä kylläkin<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Niinpä jakki talvehtii laaksossa<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Jakin mahan bakteerikanna aiheuttama käyminen lämmittää jakkia keskuslämmityksen tavoin<ref>Haggett 1996, s 104</ref>.
 
Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref name="animal_facts_yak_bos">[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak]</ref><ref> ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>. Tiheimmillään jakkeja lienee noin yksi jakki/3 km2, mutta karuimmilla alueilla vain 30-100 km2/jakki<ref name="animalinfo_wilj_yak">[http://www.animalinfo.org/species/artiperi/bos_mutu.htm (Other Names: 野牦牛, 野嫠(牛代女)牛, 犛牛, ヤセイヤク, Dong, Grunzochse, Yaque selvagem, Wildyak) Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus)]</ref> <ref>alkup Schaller 1998</ref>. Näiden väiin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km3<ref name="animalinfo_wilj_yak"/>.
Bos grunniens (B. g. mutus, B. mutus)] alkup Schaller 1998</ref>. Näiden väiin jäävillä keskiharvoilla-tiheillä jakki alueilla, jotka ovat 12% Chang Tangista, on noin 1 jakki/13 km3<ref name="animalinfo_wilj_yak"/>.
Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä<ref name="yak_facts">[http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS Yampa Valley Yaks] </ref>. Suurin laitumen ruohon tms saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha<ref name="Xiang_Liang_2004">[ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute, </ref>. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakki