Ero sivun ”Tiibetin ylänkö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10:
Tiibetin keskusta muodostuu Kunlunin ja Transhimalajan välissä sijaitsevasta laskujoettomasta [[Tšangtang]]in ylängöstä, jonka korkeus on 4 500- 5 000 m merenpinnasta sekä pituus 2 400 km (länsi-itä-suunnassa) ja leveys 700 - 800 km (pohjois-etelä-suunnassa). Keskiosan merkittävin vuorijono on [[Tanglha]] (Tanggulashamai). Ylängön keskiosan laaksot ovat noin 4500-4800 metrin korkeudessa<ref name="OE9_7171">Otavan suuri ensyklopedia, Osa 9 sukunimi - turbiini, s. 7171</ref>.
Tiibetin ylängön koillisosa Tsighain ylänkö sijaitsee Nanšanin ja sen jatkeen Astin Taghin (Altyn Tagh eli Aerjinshanmai) sekä Kunlunin eteläisen pääjonon Bjan Karan (Bayankalashanmai) välissä. Sen pohjoisosassa ovat Tsaidamin allas ja [[Qinghaijärvi|Kukunor]], Kiinan suurin suolajärvi. Tiibetin Kaakkoisraja on epämääräinen. Kiinan ja Taka-Intian suurimpien jokien ([[Keltainenjoki]], [[Jangtse]], [[Mekong]] ja [[Salween]]) yläjuoksut alkavat Tiibetin lumi- ja jäähuippuisilta vuorilta melko läheltä toisiaan ja laskevat samansuuntaisten vedenjakajavuorten ([[Bajan Karan vuoristo]], [[Ningjingshan]] ja [[Taniantawengshan]]) Välissä eteläkaakkoon (Huangho kuitenkin koilliseen. Transhimalaja on Sisä-Aasian laskujoettomien seutujen sekä Intian valtamereen laskevien vesien (Indus, [[Ganges]] ja Brahmaputra eli Yaluzangbujiang) välinen päävedenjakaja. Tšangtangissa on vuorijonojen välisiä painanteita, jotka ovat pakkasrapautumalla syntyneen soran täyttämiä ja tasaamia tai laskujoettomien matalien suolajärvien (muun muassa [[Namuhu]], [[Qilinhu]], [[Tanggulahu]] ja [[Anglalnghu]]) peittämiä. Ylängöllä on paikoin kuumia kivennäislähieteitä<ref name="Elo_1992_106">Elo 1992, s 106 </ref>.
== Ilmasto ==
Rivi 17:
Tiibetin ylängön ilmasto on kylmä, tuulinen ja kuiva, mutta etelässä ja varsinkin idässä säät ovat leppeämpiä. Ilmastolliset erot ylängön pohjois- ja eteläosien välillä ovat suuret. Keski-, länsi- ja pohjoisosien ilmasto on äärimmäisen mantereinen. Ainoastaan itäiset ja eteläiset reuna-alueet ovat [[monsuuni]]n vaikutuksen alaisia. Kesäkuukausien keskilämpötila on Tšangtangissa 10-15˚C ja vuotuinen sademäärä alle 100 mm. Pohjoisosissa tammikuun keskilämpötila on -20˚C. Yleensä sademäärät nousevat luoteesta kaakkoon. Myös Tsinghain itäosat ovat Tiibetin reunavuorten piirissä ilmasto saattaa vaihtua suppealla alueella subtropiikista (laakson pohja) nivaaliin (lumi-ilmaston) vyöhykkeeseen.
Lumiraja on Itä-Tiibetissä 4700 m ja Keski-Tiibetissä 6100 m<ref name="OE9_7171"/>. Ylängöllä saattaa lämpimänä vuodenaikana olla päivällä +20 C ja yöllä -10 C<ref name="OE9_7171"/>.
Talvi kestää noin kuusi kuukautta <ref name="OE9_7171"/> .
Rivi 43:
*''Tibet- Venture to a higher plain'', Bradley Mayhew Monique Choy John Vincent Bellezza, Tony Wheeler, 5th edition, Lonely planet 2002, ''ISBN 1-86450-162-6'', s. 27-32
*''Maailma tänään - Kiina ja Taiwan'', Pater Haggett (päätoimittaja), Tieteen kuvalehden kirjasto, Bonnirs 1996, ISBN 97-437-0914-1 (maailma tänään osa 20) s 95
*''Maailma nyt - Itä-Aasia'', suom toim Ulla Elo, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4927-5 (Itä-Aasia)
=== Viitteet ===
| |||