Ero sivun ”K. R. Brotherus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 27:
== Ura ==
 
Brotherus valmistui [[YlioppilasYlioppilastutkinto|ylioppilaaksi]] 1889 [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta]]. Hän opiskeli sen jälkeen [[Helsingin yliopisto]]ssa, josta valmistui [[Filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] vuonna 1901. Valmistumisen jälkeen hän toimi vuosina 1903–1909 [[Helsingin kauppakorkeakoulu]]n [[Maantiede|maantieteen]] [[opettaja]]na. Opettajantyönsä ohella Brotherus harjoitti jatko-opintoja, ja opiskeli muun muassa [[Leipzig]]issä vuosina 1904 ja 1906. Vuonna 1906 hänestä tuli [[filosofian lisensiaatti]] ja vuonna 1907 hänet promovoitiin [[filosofian tohtori]]ksi.
 
Tohtorin oppiarvon saatuaan Brotherus toimi muun muassa [[Suomen ylioppilaskuntien liitto|Suomen ylioppilaskunnan]] puheenjohtajana (1909–1910), [[Nuorsuomalainen puoluePuolue|Nuorsuomalaisen puolueen]] hallituksessa (1911–1916), vuonna 1918 perustetun [[Kansallinen kokoomusKokoomus|Kansallisen kokoomuspuolueen]] valtuuskunnassa (1918–1922), [[kauppakoulu]]n opettajana (1915–1919) ja Suomen virallisen tietotoimiston johtajana (1919–1920). Brotheruksella oli vuosina 1902–1924 myös Helsingin yliopiston konsistorinamanuenssin virka, josta hän oli tosin eronneena jatko-opiskelunsa aikana vuosina 1903–1907.
 
Vuonna 1924 Brotherus nimitettiin Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professoriksi. Tässä virassa hän toimi vuoteen 1949 saakka, jolloin hänestä promovoitiin vielä Helsingin yliopiston valtiotieteen [[kunniatohtori]].
Rivi 35:
== Uskonnonvapauskysymys ==
 
Yksi Brotheruksen kiinnostuksen kohteita oli [[uskonnonvapaus]]kysymys. Hän otti kantaa tähän aiheeseen muun muassa ylioppilaskunnan eri järjestöissä. Vuonna 1910 Brotherus julkaisi ylioppilaiden keskusteluseuran kirjasarjassa tutkielman ''Valtio ja valtiouskonto'', jossa hän otti kantaa uskonnonvapauden puolesta. [[Suomen valtioneuvosto|Valtioneuvosto]] kutsui Brotheruksen vuonna 1919 perustetun uskonnonvapauskomitean puheenjohtajaksi. Komitean työn tuloksena syntyi ehdotus Suomen ensimmäisestä [[Uskonnonvapauslaki|uskonnonvapauslaista]], joka hyväksyttiin [[eduskunta|eduskunnassa]] ja astui voimaan vuonna [[1921]]. Brotherus jatkoi aiheen tutkimista jatko-opinnoissaan, minkä tuloksena hän julkaisi aiheesta vuonna 1923 teoksen ''Valtio ja kirkko''. Teos käsittelee sekä uskonnonvapauskysymyksen historiaa että Suomessa säädetyn uskonnonvapauslain merkitystä.
 
Brotheruksen kirjoituksista käy varsin selvästi ilmi, että hän itse edusti [[agnostismiagnostisismi]]a. Hän katsoi [[Bertrand Russell]]in tavoin, että pyrkimys löytää todisteita [[kristinusko]]n oikeutuksesta tai [[jumalan olemassaolo]]sta on mahdotonta ja siksi turhaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnonvapaus.fi/lait/valtionuskonto.html | Nimeke=Valtio ja valtionuskonto | Tekijä=Brotherus, K. R. | Selite=Ylioppilaiden keskusteluseuran julkaisuja n:o 1 | Ajankohta=1910 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava}}</ref>
 
== Teoksia ==