Ero sivun ”K. R. Brotherus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 27:
== Ura ==
Brotherus valmistui [[
Tohtorin oppiarvon saatuaan Brotherus toimi muun muassa [[Suomen ylioppilaskuntien liitto|Suomen ylioppilaskunnan]] puheenjohtajana (1909–1910), [[Nuorsuomalainen
Vuonna 1924 Brotherus nimitettiin Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professoriksi. Tässä virassa hän toimi vuoteen 1949 saakka, jolloin hänestä promovoitiin vielä Helsingin yliopiston valtiotieteen [[kunniatohtori]].
Rivi 35:
== Uskonnonvapauskysymys ==
Yksi Brotheruksen kiinnostuksen kohteita oli [[uskonnonvapaus]]kysymys. Hän otti kantaa tähän aiheeseen muun muassa ylioppilaskunnan eri järjestöissä. Vuonna 1910 Brotherus julkaisi ylioppilaiden keskusteluseuran kirjasarjassa tutkielman ''Valtio ja valtiouskonto'', jossa hän otti kantaa uskonnonvapauden puolesta. [[Suomen valtioneuvosto|Valtioneuvosto]] kutsui Brotheruksen vuonna 1919 perustetun uskonnonvapauskomitean puheenjohtajaksi. Komitean työn tuloksena syntyi ehdotus Suomen ensimmäisestä [[Uskonnonvapauslaki|uskonnonvapauslaista]], joka hyväksyttiin [[eduskunta|eduskunnassa]] ja astui voimaan vuonna [[1921]]. Brotherus jatkoi aiheen tutkimista jatko-opinnoissaan, minkä tuloksena hän julkaisi aiheesta vuonna 1923 teoksen ''Valtio ja kirkko''. Teos käsittelee sekä uskonnonvapauskysymyksen historiaa että Suomessa säädetyn uskonnonvapauslain merkitystä.
Brotheruksen kirjoituksista käy varsin selvästi ilmi, että hän itse edusti [[
== Teoksia ==
|