Versio 6. syyskuuta 2013 kello 10.14 muokkaa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 6. syyskuuta 2013 kello 12.53 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 898 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 3: Vierassanat katsotaan monissa maissa vahingollisiksi omalle kielelle. Esimerkiksi [[Ranska]]ssa vierassanat ja myös vieraat rakenteet on kielletty kaikesta julkisesta tekstistä. Islannissa kielitoimisto tekee jokaisen uuden ei-[[Skandinaaviset kielet\|skandinaavisen]] vierassanan tilalle skandinaavisista sanoista johdetun vastineen, jota on siitä lähtien käytettävä. Suomessa [[kielitoimisto]] ei anna sitovia ohjeita sanojen käytöstä, vaan ainoastaan suosituksia. Suomen kieltä on kehitetty ja kehitetään luomalla [[uudissana\|uudissanoja]] vierassanojen tilalle. Esimerkiksi ~~sanasta~~ ''~~kirja~~elektrisiteetti'' on ~~johdettu~~korvattu ''~~kirjasto~~sähköllä'', ~~joka~~ja ~~korvasi~~englannin ~~sanan~~''smiley'' on saanut suomalaisen vastineen ''~~biblioteekki~~hymiö''. Kaikki uudissanat eivät ole menestyneet, esimerkiksi ''kärkky'' ei syrjäyttänyt ''bakteeria''. ~~Vastaavasti ''elektrisiteetti'' on korvattu ''sähköllä'' ja englannin ''smiley'' on saanut suomalaisen vastineen ''hymiö''.~~ Suomessa etenkin kulttuurin tai ammatillisen erityisalueen lainasanoja on kutsuttu [[Sivistyssanakirja\|sivistyssanoiksi]]. Kaikki eivät suosittele sivistyssana-termiä käytettäväksi Suomessa. Termin katsotaan tukevan asennetta, jonka mukaan valtakielten matkiminen on sivistystä.

Ero sivun ”Vierassana” versioiden välillä