Versio 4. syyskuuta 2013 kello 15.27 muokkaa Kulmalukko (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 440 muokkausta Ekan kappaleen muokkausta + pari viitettä ← Vanhempi muutos		Versio 4. syyskuuta 2013 kello 15.58 muokkaa kumoa Kulmalukko (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 440 muokkausta valenssivyö ei oo täysi p-tyypin puolijohteis, väliotsikko, pientä muokkausta Uudempi muutos →
Rivi 2: {{Lähteetön}} '''Puolijohde''' on materiaali, joka johtaa sähköä paremmin kuin eriste, mutta huonommin kuin metallit.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Rolf Enderlein & Norman J. M. Horing\| Nimeke = Fundamentals Of Semiconductor Physics And Devices\| Kappale = \| Sivu = 1\| Selite = \| Julkaisija = World Scientific \| Vuosi = 1997\| Tunniste = ISBN 9789810223878\| Viitattu = 2.1.2013\| Kieli = {{en}}}}</ref> Se on ~~kiinteä aine~~materiaali, ~~jossa olennaisesti täynnä olevan~~jonka [[elektronivyörakenne\|valenssivyö]]n ja ~~tyhjän~~ johtavuusvyön välinen energiaero (noin 1 [[elektronivoltti\|eV]])<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Alan Owens\| Nimeke = Compound Semiconductor Radiation Detectors\| Kappale = \| Sivu = 6\| Selite = \| Julkaisija = CRC Press \| Vuosi = 2012\| Tunniste = ISBN 9781439873120 \| Viitattu = 4.9.2013\| Kieli = {{en}}}}</ref> on huomattavasti pienempi kuin eristeillä, mikä helpottaa elektronin siirtymistä vyöltä toiselle.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Juha Aaltonen, Seppo Kousa & Jyrki Stor-Pellinen\| Nimeke = Elektroniikan perusteet\| Kappale = \| Sivu = 48\| Selite = \| Julkaisija = Limes ry\| Vuosi = 1999\| Tunniste = ISBN 9517451822\| Viitattu =4.9.2013 }}</ref> Kiinteässä aineessa [[elektroni]]t voivat olla joko [[valenssivyö]]llä tai [[johtavuusvyö]]llä. Näiden välissä on niin sanottu kielletty energiavyö, jossa elektronit eivät voi olla. [[Sähkövirta\|Sähkövirran]] kuljetukseen osallistuvat vain elektronit, jotka ovat vajaasti täytetyllä vyöllä. Jos valenssivyö on täynnä, virtaa kuljettavat vain johtavuusvyöllä olevat elektronit. Puolijohteessa johtavuusvyö kylmässä on tyhjä, joten matalissa lämpötiloissa puolijohde toimii [[eriste]]enä, mutta huoneenlämmössä lämpövärähtelyt nostavat elektroneja valenssivyöstä johtavuusvyöhön ja puolijohde toimii [[johde\|johteena]]. Myös lisäämällä puolijohteeseen epäpuhtauksia voidaan sähkönjohtavuutta nostaa. Puolijohteita ovat [[puolimetalli\|puolimetalleiksi]] luokitellut alkuaineet ja useat niitä sisältävät yhdisteet. Teknisesti tärkeimmät puolijohteet ovat [[pii (alkuaine)\|pii]], [[germanium]] sekä [[alkuaineiden jaksollinen järjestelmä\|jaksollisen järjestelmän]] III ja V ryhmän alkuaineiden yhdisteet (''III-V -puolijohteet'') kuten [[galliumarsenidi]]. ==Puolijohteen toimintaperiaate== Puolijohteet ovat erittäin hyödyllisiä [[elektroniikka\|elektroniikassa]], koska niiden ominaisuuksia voidaan muuttaa helposti lisäämällä aineeseen epäpuhtauksia pieninä määrinä. Nämä epäpuhtaudet lisäävät joko [[elektroni]]en tai [[Elektroni aukko\|aukkojen]] määrää. Kiinteässä aineessa [[elektroni]]t voivat olla joko [[valenssivyö]]llä tai [[johtavuusvyö]]llä. Näiden välissä on niin sanottu kielletty energiavyö, jossa elektronit eivät voi olla. [[Sähkövirta\|Sähkövirran]] kuljetukseen osallistuvat vain elektronit, jotka ovat vajaasti täytetyllä vyöllä. Jos valenssivyö on täynnä, virtaa kuljettavat vain johtavuusvyöllä olevat elektronit. Puolijohteessa johtavuusvyö kylmässä on tyhjä, joten matalissa lämpötiloissa puolijohde toimii [[eriste]]enä, mutta huoneenlämmössä lämpövärähtelyt nostavat elektroneja valenssivyöstä johtavuusvyöhön ja puolijohde toimii [[johde\|johteena]]. Puolijohteen sähkönjohtavuutta voidaan muuttaa lisäämällä siihen epäpuhtauksia, minkä takia puolijohteet ovat hyödyllisiä [[elektroniikka\|elektroniikassa]]. Nämä epäpuhtaudet lisäävät joko [[elektroni]]en tai [[Elektroni aukko\|aukkojen]] määrää. ==Puolijohdetyypit ja -komponentit==

Ero sivun ”Puolijohde” versioiden välillä