Avaa päävalikko

Muutokset

p
kh
[[CIA|CIA:n]] mukaan [[Israel]] aloitti onnistuneen ydinaseiden tuotannon vuonna 1968. Yhdysvaltain tiedustelujärjestöjen arvioiden mukaan Israelilla oli 1990-luvun loppupuolella 75-140, joidenkin mukaan jopa 400 ydinasetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fas.org/nuke/guide/israel/nuke/index.html | Nimeke = Israel's nuclear weapons | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Fas.org | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Federation of American Scientists | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thebulletin.org/article_nn.php?art_ofn=so02norris | Nimeke = Israeli nuclear forces | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Bulletin of the Atomic Scientists | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 1975 P.W. Botha allekirjoitti Israelin puolustusministerin [[Shimon Peres]]in kanssa salaisen sotilasyhteistyösopimuksen. Israel myi Etelä-Afrikkaan aseita vuosien 1974-1993 välisenä aikana vuosittain 600 miljoonan dollarin arvosta, mikä teki Etelä-Afrikasta Israelin toiseksi tai kolmanneksi suurimman kauppakumppanin. Sasha Polakow-Suranskyn mukaan asekaupan kokonaisarvo ajanjakson aikana oli yli 10 miljardia dollaria. Etelä-Afrikka toimitti Israeliin 500 tonnia uraania sen ydinaseohjelmaa varten ja vastavuoroisesti Israel myi Etelä-Afrikalle 30 grammaa [[tritium]]ia neutronipommin rakentamiseksi. Syyskuussa 1979 maat suorittivat yhteistyössä ydinkokeen Etelä-Atlantilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.foreignpolicy.com/articles/2010/05/24/israels_most_illicit_affair?page=0,0 | Nimeke =Israel's Most Illicit Affair| Tekijä =Glenn Frankel| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Foreign Policy| Ajankohta =May 24, 2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =| Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Israel on [[ydinsulkusopimus|ydinsulkusopimuksen]] ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.un.org/events/npt2005/background.html | Nimeke = Background Information, 2005 Review Conference of the Parties to the Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = United Nations | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Kansainvälinen atomienergiajärjestö|Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA]] antoi 2009 päätöslauselman Israelin ydinaseiden tarkastamisesta. Israel kieltäytyi yhteistyöstä IAEA:n kanssa; Israelin edustaja antoi lausunnon, ettei ”''Israel tule miltään osin toimimaan päätöksen mukaan, jonka ainoa tarkoitus on vahvistaa poliittisia vihamielisyyksiä ja jakoa Lähi-Idässä.''”<ref>[http://english.aljazeera.net/news/middleeast/2009/09/2009918173136830771.html Israel pressured on nuclear sites.] Al Jazeera 18.9.2009 {{en}}</ref>
:''Katso myös: [[Iranin ydinkriisi]]''
 
'''[[Iran]]''' on solminut joukkotuhoaseita kieltäviä sopimuksia, muun muassa [[Biological Weapons Convention]] ja [[Chemical Weapons Convention]] ja [[ydinsulkusopimus|Nuclear Non-Proliferation Treaty]] eikä sillä tiedetä olevan joukkotuhoaseita. Yhdysvallat on toistuvasti syyttänyt Iranin havittelevan ydinasetta sillä perusteella, että Iran haluaa rikastaa itse uraaninsa. Iran ei ole suostutunutsuostunut siihen, että jokin muu maa toimittaisi sille rikastetun ydinpolttoaineen, koska oman uraanin rikastaminen muussa maassa luo riippuvuuden ulkomaiseen toimittajaan etenkin ydinsähkön tuotannon kasvaessa länsimaissa. Länsimaat ovat 2000-luvulla toistuvasti aikaansaaneet julkisia ristiriitoja Iranin ydinenergiaohjelma perusteena. Iran ei ole taipunut länsimaiden ja IAEA:n avoimeen painostukseen, vaan on toistuvasti sanonut rikastamisohjelmansa olevan rauhanomainen.<ref>http://afp.google.com/article/ALeqM5hA01f9zNaIJ4IK_Hcuwqy4zf6MWg ''AFP'':Six powers to meet soon over Iran's nuclear program]</ref><ref>http://www.tehrantimes.com/index_View.asp?code=207020 ''Tehran Times'': Iran wants new nuclear fuel talks</ref> Ydinaseitten valmistukselle on välttämätöntä korkearikasteinen uraani, jollaista ei käytetä sähköä tuottavissa ydinreaktoreissa.
Iranilla on kehittynyt ydinpolttoainekierto ja useita ydinvoimalaitoksia, jollaiset sopivat myös asekelpoisen ydinmateriaalin tuotantoon. Sillä on sentrifugeja, joissa pysytään tuottamaan aseluokan uraania. Iranin on ostanut Pohjois-Koreasta keskimatkan ohjuksia, joita Iranissa kutsutaan nimellä [[Shahab]]. 2000-luvulla Iran kehitti itse kiinteäpolttoaineisen ohjuksen nimeltä [[Sejil]]. Sillä on myös raskaampia ohjuksia sen avaruusohjelmaa varten. Vuoden 2010 alussa Iran aloitti 20-prosenttisen tutkimusuraanin tuotannon ja päätti perustaa uusia rikastamoja. Länsimaiden synkimpien uhkakuvien mukaan Iran saattaa olla jo 1,5 vuoden päässä pommiuraanin tuotannosta. Vuosi 2015 on myös mainittu eräänä mahdollisena merkkipaaluna.
 
== Katso myös ==
{{wikiuutiset|Ydinkokeiden uhreja huomioiva lakimuutos Ranskassa}}
{{Commons|Nuclear weapon design|YhdinasesuunnitteluYdinasesuunnittelu}}
* [[Ydinase]]
* [[Ydinaseonnettomuus]]
14 767

muokkausta