Ero sivun ”Kirjesalaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
muotoilua |
||
Rivi 1:
'''Kirjesalaisuus''' on useimmissa Euroopan maissa voimassa oleva [[perusoikeus]]. Se tarkoittaa, että vain ja ainoastaan [[kirje]]en vastaanottaja saa avata kirjeen ja lukea sen sisältämän viestin. Kirjesalaisuus ei kuitenkaan rajoita sen lähettäjän tai vastaanottajan oikeutta julkaista kirjeen sisältöä. Vastaava salaisuus koskee usein myös esimerkiksi erilaisia [[sähköinen viestintä|sähköisen viestinnän]] muotoja.
==Suomessa==
2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi."▼
▲{{sitaatti|Joka oikeudettomasti 1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka 2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
==Maailmalla==
[[Yhdysvaltain perustuslaki]] ei anna mitään erityistä suojaa kirjeille tai tietoliikenteelle. Käytännössä voimassa oleva kirjesalaisuus on [[oikeuskäytäntö|oikeuskäytännön]] avulla johdettu perustuslain neljännestä lisäyksestä, joka suojaa kansalaisia perusteettomilta [[kotietsintä|kotietsinnöiltä]].
| |||