Ero sivun ”Noormarkun ruukki” versioiden välillä

7 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
p
kh
(RKY: malline ja luokka)
p (kh)
'''Noormarkun ruukki''' on nykyisin [[Pori]]n kaupunkiin kuuluvassa [[Noormarkku|Noormarkussa]] sijaitseva [[rautaruukki|ruukkialue]]. Siihen kuuluu varsinaisen rautaruukin lisäksi myös muita [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n omistamia rakennuksia, muun muassa saha, voimalaitos sekä työläisten ja johtajien asuntoja.
 
Noormarkun ruukki on [[Noormarkunjoki|Noormarkunjoen]] rannoilla vanhan [[Noormarkun kartano]]n alueella. Raudanjalostusta ruukissa harjoitettiin vuosina 1806–1920. Vuodesta 1870 lähtien se kuului liikemies [[Antti Ahlström]]ille ja myöhemmin A. Ahlström Osakeyhtiölle, jonka pääkonttori sijaitsee alueella edelleen.
 
Noormarkun ruukinaluetta pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä kulttuurimaisemista. Se kuuluu [[Museovirasto]]n inventoimiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]]. Noormarkun ruukin huomattavin rakennus on [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] vuonna 1939 suunnittelema [[Villa Mairea]], joka on yksi hänen arvostetuimmistaan ja kansainvälisesti tunnetuimmista töistään.
 
==Historia==
Teollinen toiminta ruukin alueella alkoi vuonna 1753, jolloin Noormarkun kartano sai luvan [[sahamylly]]n perustamiselle [[Makkarakoski|Makkarakoskeen]]. 1795 kartanon omistajaksi tulleelle [[kenraaliadjutantti]] [[Carl Constantin de Carnall]]ille myönnettiin vuonna 1806 oikeus [[kankivasara]]n ja [[ahjo]]n rakentamiselle. Ruukki oli viimeinen [[Ruotsi-Suomi|Ruotsin]] vallan aikana Suomeen perustettu rautaruukki. 1860-luvulla Makkarakoski padottiin sillloisensilloisen omistajan Karl Johan Lönegrenin toimesta.
 
Vuonna 1870 Noormarkun ruukki ja saha siirtyivät [[Merikarvia]]lta lähtöisin olevan liikemiehen Antti Ahlströmin haltuun. Hän alkoi välittömästi laajentamaan ja uudistamaan molempien toimintaa. Saha tuhoutui tulipalossa vuonna 1875, mutta se rakennettiin uudelleen heti seuraavana vuonna. Uudessa sahassa hyödynnettiin myös Noormarkun kartanolle kuuluneen, vuosina 1747–1873 toimineen [[Sahakoski|Sahakosken]] sahan rakenteita. Sen suunnitteli [[Agronomi|valtionagronomina]] toiminut [[Henry Gibson]]. Vuonna 1896 koskeen rakennettiin voimalaitos, jonka valmistumisen myötä alueelle saatiin sähkövalo.
Työläisten 1800-1900-lukujen vaihteessa rakennetut asunnot sijaitsevat ryhmässä vasarapajan läheisyydessä. Virkailijoiden asunnot ovat suunnitelleet arkkitehdit [[Walter Thomé|Walter]] ja [[Ivar Thomé]] vuonna 1915.
 
Teollisuusrakennukset ovat Makkarakosken rannoilla. Saha sijaitsee Noormarkunjoen etelärannalla ja [[vasarapaja]] sen pohjoispuolella. Niiden välissä on vuonna 1914 valmistunut ja vuosina 2004–2005 peruskorjattu [[Makkarakosken voimalaitos]].
 
Vuonna 1876 valmistunut saharakennus on kansainvälisestikin huomattava muun muassa erikoisen rakennustapansa ja säilyneen laitteistonsa vuoksi. Noormarkun sahan lisäksi Suomessa on vanhoista suurista teollisuussahoista säilynyt vain [[Ruotsinpyhtää]]llä sijaitseva [[Strömfors|Strömforsin ruukin]] saha.
Arkkitehti [[Evert Lagerspetz]]in piirtämä rakennus valmistui vuonna 1882. Se oli alunperin Antti Ahlströmin ja hänen perheensä asuntona. Talon toisessa päädyssä toimi pitkään myös yhtiön konttori.
 
Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös pesula- ja saunarakennus sekä posti- ja lennätinkonttorina toiminut rakennus.
 
Nykyään Isotalo on [[Ahlström]]in suvun yksityiskäytössä.
===Noormarkun kirkko===
{{Pääartikkeli|[[Noormarkun kirkko]]}}
Noormarkun ruukin alueeseen katsotaan kuuluvaksi myös vuonna 1933 valmistunut Noormarkun kirkko. Kivirakenteinen kirkko rakennettiin A. Ahlström Osakeyhtiön lahjoittamilla varoilla. [[Armas Lindgren]]in piirtämä kirkkorakennus hautausmaineen sijaitsee nykyään erillään varsinaisesta ruukista [[Valtatie 23|Valtatie 23:n]] länsipuolella.
 
==Lähteet==
15 438

muokkausta