Ero sivun ”Isovanhemmat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 47 Wikidatan sivulle d:q167918 siirrettyä kielilinkkiä
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
Hauki. Lähteitä?
Rivi 1:
[[Kuva:The First Steps 1893.jpg|thumb|250px|Georgios Iakovidis, ''Ensimmäiset askeleet'', 1893.]]
'''Isovanhemmat''' ovat [[äiti|äidin]] ja [[isä]]n [[vanhempi|vanhemmat]]<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>, tavallisesti kaksi isoisää ja kaksi isoäitiä. Isovanhemmat ovat usein tärkeitä ja läheisiä jäseniä omassa [[perhe]]piirissään.{{lähde}}
 
Useissa perinteisissä kulttuureissa isovanhemmilla oli suora ja selkeä rooli [[lastenlapset|lastenlasten]] hoidossa ja kasvatuksessa{{lähde}}. Tämänkaltainen rooli on hälventynyt [[ydinperhe|ydinperheiden]] syntymisen myötä{{lähde}}. Toisaalta isovanhempien merkitys on myös kasvanut yhteiskunnan tiukentuneiden aikataulujen vuoksi. Isovanhemmat hoitavat usein lapsenlapsiaan tilanteissa joissa vanhemmat tarvitsevat lyhyellä varoitusajalla luotettavaa lastenhoitajaa.
 
Tilanteessa joissa lapsen omilla vanhemmilla ei ole halukkuutta tai mahdollisuuksia huolehtia lapsestaan, isovanhemmat ovat usein selkein vaihtoehto lapsen toissijaiseksi huoltajaksi.
 
Perinteisissä [[Itä-Aasia]]n kulttuureissa, jotka ovat saaneet vaikutteita [[kungfutselaisuus|kungfutselaisuudesta]], niin kutsuttu ''lapsen hurskaus'' on yksi tärkeimmistä [[moraali]]arvoista. Isovanhemmat koetaan tällöin tärkeänä [[auktoriteetti]]na jolla on oikeus puuttua perheen sisäisiin asioihin. [[Länsimaat|Länsimaistumisen]] myötä myös Itä-Aasiassa isovanhempien merkitys on toisaalta vähentynyt.{{lähde}}
 
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan isoäideistä on apua lastenlasten selviytymisen kannalta. Sen sijaan isoisistä jälkeläisten määrällä mitaten tällaista hyötyä ei voitu havaita. Tutkimus pohjautui suomalaisiin väestötietoihin 1700- ja 1800-luvuilta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Isoisistä ei ole hyötyä jälkeläisten menestykselle | Ajankohta=25.7.2007 | Osoite=http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id11907.shtml | Julkaisija=YLE Radio 1 | Viitattu=25.7.2007 }}</ref>