Ero sivun ”Sisäkorvaistute” versioiden välillä

Sisäkorvaistutteet ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua kuurojen yhteisössä. Monen mielestä olisi parempi sijoittaa sisäkorvaistuteleikkauksiin käytettävät [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] rahat sellaisiin yhteiskunnan palveluihin, jotka helpottavat kuurojen elämää kuuroina tai [[viittomakieli|viittomakielisinä]]. Näitä palveluja ovat muun muassa [[tulkkipalvelu]], kuurojen koulutus ja syrjäytymistä ehkäisevät tukimuodot. Toisaalta moni on myös ollut tyytyväinen sisäkorvaistutteeseensa. Osa tulee leikkauksen jälkeen toimeen [[kuuloaisti|kuulon]] avulla lähes kaikissa tilanteissa. Myös monet kuurojen lasten kuulevat vanhemmat ja sukulaiset ovat olleet tyytyväisiä, kun pystyvät kommunikoimaan kuuron lapsen kanssa omalla äidinkielellään. Istutetta ei kuitenkaan voi käyttää esimerkiksi uidessa, jolloin kuuro on yhtä kuuro kuin oli ennen leikkausta. Sisäkorvaistutteen käyttäjistä ei siis vielä nykytekniikalla tule täysin [[kuuleva|kuulevia]]. Leikkausten tulokset ovat vaihtelevia, ja leikkauksen jälkeen tarvitaan kuntoutumistukimuotoja, kuten [[puheterapia]]a. Mitä vähemmän aikaa kuuro on ollut kuuro ennen leikkausta, sitä todennäköisempää on, että hän oppii sujuvan puhekielen. Syntymäkuuro aikuinen ei hyödy implantista. Leikkauksen tulokset eivät ole täysin ennustettavissa.

 

 

Kuuroina syntyvistä lapsista 90 prosenttia saa istutteen. Istutteet ovat vähentäneet kuurojen määrää merkittävästi, niin että esimerkiksi kuurojen erityiskoulut kärsivät oppilaspulasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/korvien_istutteet_kutistavat_viittomakielista_yhteisoa_1122326.html| Nimeke =Korvien istutteet kutistavat viittomakielistä yhteisöä | Tekijä =Hilkka Säävälä| Julkaisija =Yle.fi| Viitattu = 3.11.2009}}</ref>