Ero sivun ”Veikko Ahtola” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
nimet ja päivämäärät hautakivestä (malmi, kortteli 85a, linja 25, hauta 315)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Veikko Erkki Antero Ahtola''' ([[17. heinäkuuta]] [[1918]] [[Nakkila]] &ndash; [[7. elokuuta]] [[1993]] [[Helsinki]]<ref name=biografia/>) oli ammattiyhdistysliikkeen johtohenkilöitä, ammatiltaan koneenhoitaja. Hän oli [[Paperiliitto|Paperityöntekijäin LiitonPaperiliiton]] pitkäaikainen puheenjohtaja 1955–1978<ref>Facta2001ja 1.vahva osa, palsta 158</ref> javaikuttaja [[SAK]]:nssa 1950-luvulta vahvoja1970-luvun miehiä.lopulle<ref name=biografia>[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2125/ Veikko Ahtola, Kansallisbiografia]</ref>.
 
Hän työskenteli aluksi osuuskaupassa myymäläapulaisena, mutta seurasi pian isänsä jälkiä ja aloitti ”prässipoikana” eli sylinterin apumiehenä [[Rosenlew]]in [[Pori]]n tehtaalla 1937. Käytyään armeijan hän joutui suoraan talvisotaan. Jatkosodan jälkeen hän pääsi opiskelemaan paperikoneen hoitajaksi.
 
Vuonna 1948 hänestä tuli Paperiliiton Porin osaston puheenjohtaja ja seuraavana vuonna liiton valtuuston jäsen. Kun Paperiliiton puheenjohtaja [[Vihtori Rantanen]] siirtyi 1954 SAK:hon, hän halusi seuraajakseen Ahtolan. Valinta vahvistettiin tosin vasta vuoden 1956 [[yleislakko|yleislakon]] jälkeen. Ahtola hoiti puheenjohtajan tehtävää vuoteen 1978, jolloin hän jäi eläkkeelle.
 
Hän vakiinnutti asemansa yhtenä vaikutusvaltaisista liittojohtajista. Häntä pyydettiin jatkuvasti SAK:n puheenjohtajaksi, mutta hän halusi pysyä Paperiliitossa. Hän kuitenkin suostui SAK:n kolmanneksi puheenjohtajaksi 1974 tukeakseen [[Pekka Oivio]]ta, joka oli asettanut Ahtolan mukanaolon ehdoksi suostumukselleen SAK:n puheenjohtajaksi [[Niilo Hämäläinen|Niilo Hämäläisen]] jälkeen.
 
SAK hajosi 1960, ja eronnut osapuoli muodosti kilpailevan [[Suomen Ammattijärjestö (1960)|Suomen Ammattijärjestön (SAJ)]]. Ahtola piti tarkasti huolta siitä, ettei paperiliitosta siirtynyt väkeä SAJ:n riveihin, ja jyrkkänä [[kommunismi]]n vastustajana hän onnistui myös taltuttamaan liittonsa kommunistit. Noihin aikoihin paperiteollisuuden merkitys Suomen viennissä kasvoi, mikä nosti Paperiliiton arvostusta SAK:ssa. Tämä vaikutti myös alan palkkauksen kasvuun verrattuna muihin teollisuustyöntekijöihin.
 
Ahtolan ensimmäinen neuvottelukumppani työnantajapuolella oli vuorineuvos [[Juuso Walden]], ja hänen jälkeensä [[Suomen Työnantajain Keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK)]] toimitusjohtaja [[Päiviö Hetemäki]].
 
SAK:n puheenjohtajaksi valittiin 1966 Niilo Hämäläinen. Hän ryhtyi eheyttämään SAK:ta ja kasvattamaan sen vaikutusvaltaa. Ahtolan ja Hetemäen keskinäiset välit raskaan sarjan sopimuspäättäjinä auttoivat Hämäläistä näissä pyrkimyksissä.
 
Ahtolalla oli lukuisia luottamustehtäviä, joista mainittakoon Työtuomioistuimen varajäsenyys, Eläketurvakeskuksen hallituksen, Metsäalan työeläkekassan hallituksen ja Eläke-Varman hallituksen jäsenyydet.
 
 
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Henkilö}}
{{AAKKOSTUS:Ahtola, Veikko}}
[[Luokka:Suomalaiset ammattiyhdistysjohtajat]]