Ero sivun ”Mesopotamian maantiede” versioiden välillä

[[Mesopotamia]]n kuuma ja kuiva ilmasto määrää pääasialliseksi viljelymuodoksi kasteluviljelyn. Joet ovat varsinkin Etelä-Mesopotamiassa tärkein veden vähdelähde peltojen kasteluun. Muinainen Sumeri ja Babylonia saivat elantonsa näin jokien avulla. Jokien ympärille syntyi tiiviitä, tiettyyn rajaan asti kasvavia kaupunkikeskuksia, jotka sotivat keskenään. Mutta kasteluviljely johti aikaa myöten maan suolaantumiseen ja peltojen tuoton laskuun.

Etelä-Mesopotamia on alavaa ja etelässä on suuria soita. Muinoin [[Persianlahti|Persianlahden]] ranta kulki kauempana sisämaassa. Pohjoisessa ja idässä on vuoria, esimerkiksi [[Zagrosvuoristo]], ja kaakossa Persianlahti. Lännessä ja etelässä on aroa, puoliaavikkoa ja autiomaata ja luoteessa Syyrian aro. Jokien ulkopuolinen Etelä-Mesopotamia on aavikkoa, Keski-Mesopotamia ja Pohjois-Mesopotamia paimentolaisille sopivaa puoliaavikkoa ja pohjosinpohjoisin Mesopotamia aroa. Iranissa Zagros-vuorilla Mesopotamian itäreunalla kasvaa sekametsiä.

Mesopotamiassa ei ole juurikaan monia raaka-aineita, muinaishistoriallisena kautena siellä oli lähinnä viljaa, kaislaa ja savea. Maanviljely vaatii Keski- ja Etelä-Mesopotamiassa peltojen keinotekoista kastelua. Sinne rakennettiikinkinrakennettiinkin tiheä kanavaverkko, joka rappeutui seleukidien aikana. Etelä-Mesopotamian sadot pienenivät myös maan suolaantumisen takia. Kivi oli Etelä-Mesopotamiassa harvinaisuus. Pohjois-Mesopotamiassa eli [[Assyria]]ssa on kiveä ja sadetta viljelyyn kyllin.

{{Tarkistettava|tämä on ilmeisesti 1940-luvulla silloisen Irakin mukaan - kuinkahan hyvin ne pätee näihin muinaisiin aikoihin?}}

Mesopotamiassa on [[mannerilmasto]], jossa kesät ovat kuumia ja kuivia, ja talvet viileitä ja sateisia.

Väkiluvun kasvaessa syntyi Etelä-Mesopotamian muinaisen [[Sumer]]in alueelle monia '''kaupunkivaltioita''', jotka taistelivat keskenään koko Sumerin historian ajan. Saattoi syntyä hetkittäisiä suurvaltoja. Kaupunkivaltioiden rajoina olivat kanavat ja rajakivet. Kaupunkivaltion keskus oli temppeli, ja sitä johti pappi ''en'', kuningas ''lugal'' tai kuvernööri ''ensi'', joka liittyi kaupungin uskonnollisiin riitteihin.

* ''Irnina'' Liittyi Zubi-kanavaan Pushin yllä. Irninan kanavcankanavan varrelavarrella oplivatolivat muinaiset asutuskeskukset Hiritum, Hursitum, Sarru-Laba ja Namzium.

* ''Gibil'' Tigrisistä lounaaseen lähtevä kanava Keshin, joka ei ole sama kuin tunnetumpi suurkaupunki Kish, lähellä. Yhdistyi Ninaginan kanavaan Apisalan lähellä ja kulki edelleen Ummaan.

* ''Iturungal'' Merkittävä kanava, joka haarautui Eufratista Nippurin eteläpuolella kulkien monien suurien kaupunkien, lähinnä Adabin, Dabrumin, Zabalamin, Umman, Nagsun, Bad-tibiran ja Larsam läpi ja Urukin ja Enegin kaupunkien välillä. Kanava kulki myös szemdet Nasrin läheltä. <ref name="BIBL">[http://www.bibleorigins.net/EdensFourRivers.html The River of Eden and It's Four Branches] Walter Reinhold Warttig Mattfeld y de la Torre, M.A. Ed., 09 May 2005 (Revisions through 01 July 2008)</ref>

* ''Nanagugal'' haarautui Iturungalin kanavasta Bad-tibiran eteläpoleltaeteläpuolelta, ja kulki Urun ja Lagashin alueiden rajana.

* ''Susuka'' kulki kaakkoon Urista Eriduun eivanaivan Etelä-Mesopotamiassa melko lähellä silloista rantaviivaa, joka on nyt kaukana sisämaassa.

Nippurin ja Shuruppakin väliltä haarautui itään kanava Adab-Umma-Larsa josta Umman pohjoispuolletapohjoispuolelta Girsuun ja Lagashiin vielä idempänä kulki Larakin halki pitkä kanava<ref name="BIBL"/><ref>[http://www.jameswbell.com/geog003sumeriamap.html Sumerian Map as of 2631 BCE] {{vanhentunut linkki}}</ref>

Maassa saattoi olla viljeltyä, kasteltua maa-alaa 34 leveysasteen eteläpuolella 3000030&nbsp;000 km² (varovaisemmin Sumerin maassa [[Sippar]]in eteläpuolella 10000–1500010&nbsp;000–15&nbsp;000 km² tei ehkä noin 2200022&nbsp;000 km² ja Assyriassa reilusti alle 1500015&nbsp;000 km2km²<ref> Salonen, s. 22</ref>, Jokaisessa talossa asui [[Urin kolmas dynastia|Urin kolmannen dynastian]] aikaan 3½–5 ihmistä, ja asukastiheys oli ainakin 100 as./km², mutta saattoi olla hyvinkin 350 as./km².

Monet viljakasvit sietävät suolaa vain 0,3–0,6 prosenttia<ref>[http://www.montysplantfood.com/docs/salinization.htm Salinization] Monty's Liquid Fertilizer has a very low salt index. {{vanhentunut linkki}}</ref>. Vehnä sietää maan suolaa 0,5&nbsp;% maassa, mutta ohra kaksi kertaa enemmän, noin prosentin verran<ref>[http://www.ecobooks.com/books/history.htm A Green History of the World] The Environment and the Collapse of Great Civilizations by Clive Ponting</ref>. [[Maan suolaantuminen]] on paha ongelma niillä alueilla, joilla pohjsvesipohjavesi on korkealla, alle kolmen metrin päässä Maan pinnasta, ja haihtuminen suurta. Haihduttava kasvillisuus imee pohjavettä kohti pintaa, ja haihtuminen jättää vain suolat pinnalle. Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta, kun vesi höyrystyy pois ja suola jää jäljelle. Myös kasteluvesi tuo suolaa mukanaan ja luo siten suolaantumista. Puutteellinen veden ojitus pois lisää myös suolaantumista. Etelä-Mesopotamia on alavaa maata, jonka alueella on kesällä korkea lämpötila ja haihtuminen.

Suolaantuminen myös muutti maata hedelmättömämmäksi. Noin 2400 eaa hhetaarihehtaari tuotti 2&nbsp;537 litraa ohraa, 2100 eaa 1&nbsp;460 litraa ohraa ja 1700 eaa 897 litraa ohraa<ref name="TRAD"/>. Näin maataloustuotanto laski 700 vuodessa 65&nbsp;%<ref>[http://www.envismadrasuniv.org/nl200082%20articles%20saline.html Prospects of Marine Biofertilizers for Saline Soil Crop Cultivation]</ref>.

[[Kuva:MesopotamiaTrends.jpg|thumb|center|350px|Mesopotamiassa tapahtui monenlaista kehitystä. Tässä muutamaa asiaa on kuvattu kaavamaisesti käyrillä. ''Tummansininen'' on veden korkeus Euftat- ja Tigris-joissa. ''Punainen'' on kaupunkiväestön määrä Etelä-Irakissa, se kasvoi alussa mutta myöhemmin väheni mm maan suolaantumisen takia. ''Violetti'' kuvaa alueen hajanaisuutta/keskittymistä, jos käyrä on hyvin ylhäällä, koko alue on yhden vallan alla. Lähes samaa asiaa kuvaa suurimman valtion alue, joka on merkitty ''vihreä''llä. Sekä violetti että vihreä käyträkäyrä olivat ylhäällä, kun Sargonin [[Akkad]] yhdisti koko Mesopotamian.]]

Muutamat Sumerin kaupungeista ylittivät arvioiden mukaan 20&nbsp;000 asukkaan rajan noin vuoden 3100 eaa tienoilla<ref name="WC">{{Verkkoviite | Osoite = https://faculty.washington.edu/modelski/WCITI2.html | Nimeke =Cities of the Ancient World | Tekijä =George Modelski | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1997 | Julkaisija = University of Washington | Viitattu =26.1.2013 | Kieli = }}</ref>. Arviolta 80–90&nbsp;% sumerilaisista asui vuosina 3000–2000 eaa. kaupungeissa. Väestö lienee keskittynyt kaupunkeihin puolustau tumistarpeenpuolustautumistarpeen takia, temppelien ja muun kaupungin tarjoamien palvelujen takia ja ehkä jopa suoranaisen käskytyksen takia, vaikka varmaa tämä ei ole.

Kaupunki saattoi hallita muita kaupunkeja. Erääseen aikaan Lagash hallitsi kolmea suurta kaupunkia Lagash itse mukaan lukien, ja 20 pikkukaupunkia ja 40 kylää<ref>[http://www.irows.ucr.edu/cd/courses/122/b10toch17.htm, Social Change: World Historical Social Transformations]:,Christopher Chase-Dunn and Bruce Lerro, Copyright © Forthcoming from Allyn and Bacon alkup lähde Flannery 1998 {{vanhentunut linkki}}</ref>. Joidenkin mukaan suuret imperiumit olisivat vaatineet suuria, noin 30&nbsp;000 asukkaan kaupunkeja niin kuin oli Sumerissa 2500 eaa.<ref name="DALLING12">Dalling, luku 12: The origin of farming, cities, and civilization</ref>

* [[Muinaisen Lähi-Idän kaukokauppa]]