Ero sivun ”Länsi-Saksa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Nato-jäsenyys: - muot. |
→Nato-jäsenyys: - itse olen kuullut käytettävän suomenkielistä nimitystä "Saksan syksy"; kökkö linkitys ja huonosti osiota kuvaava pääartikkeli-viittaus pois |
||
Rivi 64:
==Nato-jäsenyys==
Korean sodan vuoksi Yhdysvallat vaati maata rakentamaan puolustuksen puolustautuakseen Neuvostoliiton uhalta. Lähinaapurit olivat epäluuloisia Saksan historiallisen aggressiivisuuden vuoksi ja hiili- ja teräsyhteisön maat suunnittelivat muodostavansa [[Euroopan puolustusyhteisö]]n (EDC) Ranskan pääministerin [[René Pleven]]in ehdotuksesta. Saksan asevoimat olisivat olleet EDC:n alaisuudessa, mutta muut maat olisivat hallinneet omaan armeijaansa. EDC:stä solmittiin sopimus toukokuussa 1952, mutta se kaatui Ranskan [[gaullismi|gaullistien]] vastustukseen. Tällöin Brysselin sopimuksen (1948) pohjalta muodostettiin [[Länsi-Euroopan unioni]] (WEU) ja Saksa sekä Italia saivat liittyä siihen. WEU:lla olisi oikeus rajoittaa jäsenmaidensa asevoimien kokoa, mutta näillä sopimuksen kohdilla ei kuitenkaan ole ollut käyttöä.
Liittotasavalta liittyi
[[Lontoo]]n ja [[Pariisi]]n sopimusten myötä maasta tuli ”täysin suvereeni” 5. toukokuuta 1955, vaikka entiset miehitysjoukot jäivät maahan, kuten myös Neuvostoliiton armeija Saksan demokraattiseen tasavallan alueelle. [[Saarland]] liittyi liittotasavaltaan vuoden 1957 alusta oltuaan sitä ennen Ranskan valvonnassa.
Rivi 73 ⟶ 72:
[[Saksan kristillisdemokraattinen unioni]] ja sen baijerilainen sisarpuolue Baijerin kristillissosiaalinen unioni hallitsivat maata lähes kaksi vuosikymmentä. Vuonna 1966 muodostettiin [[suuri koalitio]]hallitus. Ensimmäistä kertaa vuoden 1930 jälkeen [[Saksan sosiaalidemokraattinen puolue]] osallistui hallitukseen. Vuonna 1969 sosiaalidemokraattit muodostivat ensi kerran koalitiohallituksen [[Vapaa demokraattinen puolue|Vapaan demokraattisen puolueen]] kanssa.
Suuren koalition tarjoaman 2/3 parlamenttienemmistön myötä hyväksyttiin kiistellyt hätätilalait (''Notstandsgesetze'') 30. toukokuuta 1968. Lait sallivat hätätilanteessa rajoittaa liikkumisvapautta. Lain säätämistä vastustivat ankarasti opiskelijat, ammattiliitot, vapaat demokraatit ja ryhmä nimeltä ''Notstand der Demokratie'' (Demokratia vaarassa). Opiskelija [[Benno Ohnesorg]] ammuttiin [[Iran]]in šaahin vastaisessa mielenosoituksessa ja sosialistisen opiskelijaliiton [[Rudi Dutschke]]a ammuttiin 1968 [[Vietnamin sota|Vietnamin sodan]] vastaisessa mielenosoituksessa. Radikaalit syyttivät kovista otteista Springerin konservatiivista lehdistöimperiumia. Vuodesta 1968 lähtien Saksassa toimi myös äärivasemmistolainen terroristijärjestö [[Punainen armeijakunta]], joka sai julkisuudessa nimen
==Idänpolitiikka==
| |||