Ero sivun ”Kamerun” versioiden välillä

Kamerunin kirjallisuus ja elokuva ovat käsitelleet sekä eurooppalaisia että afrikkalaisia teemoja. Siirtomaakauden kirjailijat kuten [[Louis-Marie Pouka]] ja [[Sankie Maimo]] saivat koulutuksensa eurooppalaisissa lähetysseuroissa ja ajoivat assimilaatiota Euroopan kulttuuriin keinona liittää Kamerun osaksi modernia länsimaailmaa.<ref>Mbaku 80–1</ref> Toisen maailmansodan jälkeen [[Mongo Beti]]n ja [[Ferdinand Oyono]]n kaltaiset kirjailijat analysoivat ja kritisoivat kolonialismia ja torjuivat aiemmat assimilaatiopyrkimykset.<ref>Fitzpatrick 38; Mbaku 77, 83–4; Volet.</ref> Pian itsenäistymisen jälkeen elokuvantekijät, kuten [[Jean-Paul Ngassa]] ja [[Thérèse Sita-Bella]], alkoivat käsitellä samantyyppisiä aiheita.<ref>DeLancey ja DeLancey 119–20; West 20.</ref> 1960-luvulla Mongo Beti ja muut kirjailijat käsittelivät kolonialismin jälkeistä aikaa, Afrikan kehityksen ongelmia ja afrikkalaisen identiteetin löytämistä uudelleen.<ref>Mbaku 85–6.</ref> Samoihin aikoihin 1970-luvun puolivälissä muun muassa [[Jean-Pierre Dikongué Pipa]] ja [[Daniel Kamwa]] tekivät perinteisen ja siirtomaa-ajan jälkeisen yhteiskunnan välisiä konflikteja käsitteleviä elokuvia. Seuraavien vuosikymmenten kirjallisuus ja elokuvataide keskittyivät aiempaa enemmän kokonaan kamerunilaisten aiheiden ympärille.<ref>DeLancey ja DeLancey 120.</ref>

 

 

== Lähteet ==