Ero sivun ”Kalkitus” versioiden välillä

Kalkitus pitäisi suorittaa 3-4 viikkoa ennen [[Lannoite|lannoitusta]], että kalkki ehtisi imeytyä eikä tulisi ongelmia esimerkiksi lannoitteiden typen kanssa. Kalkituksen voi periaatteessa tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa.<ref name="suuri">Carin Swanström (toim.): Suuri puutarhakirja, s. 44-45. WSOY 2000.</ref> Sen voi suorittaa keväällä lumiseen aikaan, mutta syksykin on hyvä aika. Kalkki imeytyy parhaiten kosteaan maahan, mieluiten levitys kannattaa siis suorittaa juuri ennen sadetta.<ref name="nicehouse" /> Jos kalkin saa sekoitettua maan sekaan, se vaikuttaa nopeammin. Olemassa oleville istutuksille voi kuitenkin levittää kalkin maan pinnalle. Jos kalkitusta ei ole tehty pitkään aikaan, kyseessä on peruskalkitus: sillä poistetaan happamuutta reilusti ja nostetaan pH halutulle tasolle. Ylläpitokalkituksella puolestaan säilytetyään happamuus sopivalla tasolla.<ref name="kekkilä">[http://www.kekkila.fi/web/web.nsf/sp?Open&cid=peruskoulukalkitseminen Maan kalkitseminen] - Kekkilä, luettu 12.11.2006</ref> Ylläpitokalkitus tulisi suorittaa 3-5 vuoden välein.<ref name="suomalainen" />

 

 

Esimerkiksi seuraavat kasvit viihtyvät happamassa maassa eivätkä kaipaa kalkitusta: [[pensasmustikka]], [[angervot]], [[alppiruusut]], [[havupuut]] ja [[kanerva]]t.<ref name="nicehouse" /> Viljelykasveista peruna tarvitsee hieman happaman maan (pH 6). Myös [[vadelma]], [[herukat]], [[Tarhaomenapuu|omena-]] ja [[päärynä]]puut viihtyvät sellaisessa. Kuitenkin useimmat puut, pensaat ja vihannekset viihtyvät neutraalissa maassa. [[Happamuus|Emäksisessä]] maassa (pH yli 7) viihtyvät esimerkiksi [[luumu]]- ja [[Prunus|kirsikkapuut]], [[karviainen]] sekä jotkut [[Sipulit|sipuli-]] ja salaattilajikkeet.<ref name="suuri" />