Ero sivun ”Filmikamera” versioiden välillä

52 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
kh, Wikidatan mukaan väärät kielilinkit pois
(kh, Wikidatan mukaan väärät kielilinkit pois)
== Alkuvaiheet ==
 
Ensimmäiset [[valokuva|valokuvat]], [[dagerrotyyppi|dagerrotyypit,]] valotettiin [[elohopea]]lla käsitellylle kuparilevylle ilman filmiä. Dagerrotyypit olivat uniikkeja. Pian kehitettiin lasilevy, jolle valettiin valoherkkää emulsiota ja näistä pystyi kehittämisen ja kiinnittämisen jälkeen tekemään niin monta vedosta kuin haluttiin. Ensin kuvaajan oli itse valettava emulsio lasilevylle ja valotettava ja kehitettävä se emulsion ollessa vielä kosteaa, mutta [[1872]] esiteltiin kuivalevyt, jotka saattoi valottaa ja kehittää koska halusi. Lasilevy oli yleisin kuvausmateriaali 1880-luvulle saakka, jolloin markkinoille tuli teollisesti valmistettu filmi, jolle emulsio oli valettu. Lasilevyjä käytettiin kuitenkin yleisesti toiseen maailmansotaan saakka ja jotkut kuvaajat käyttivät niitä vielä 1960-luvulla. Erikoistarkoituksiin (tähtitietellisessätähtitieteellisessä kuvaamisessa) lasilevyjä käytettiin vielä 1980-luvulla.
 
==Varsinaiset filmikamerat==
Ensimmäiset filmikamerat valmisti [[Kodak]]. Brownie-kameralla otettiin 100 kuvaa, jonka jälkeen laatikko lähetettiin tehtaalle, jossa filmi kehitettiin ja otoksista tehtiin vedokset. Kamera palasi lähettäjälle kuvineen ja uudella filmillä varustettuna. Melko pian kehitettiin laatikon rinnalle kokoon taittuva [[paljekamera]], joka mahtui esimerkiksi taskuun. Kuvaaminen oli helpottunut ja valokuvaus alkoi kehittyä laajahkosti harrasteeksi.
 
Filmejä valmistettiin erilaisina rullina erilaisiin kameroihin, esimerkiksi 1920-luvulla markkinoilla oli 28 erilaista rullatyyppiä. Vaikka [[kinofilmi|kinofilmikamerat]] tulivat teollisen valmistuksen piiriin 1920-luvulla, niin [[rullafilmi]] pysyi pääasiallisena filmimateriaalina 1950-luvulle saakka. Etenkin ammattikuvaajien suosima kamera oli 120-puolaa käyttävä [[Rolleiflex]]. Värifilmin siirtyminen näppäilykäyttöön ja valotusautomatiikka lisäsivät pienkameroiden suosiota. Suomessa kinofilmikamerat olivat yleisimpiä 1970-luvulta lähtien, jolloin harrastajatkin alkoivat ottaa kameroillaan värillisiä [[Diafilmi|diakuvia]] ja [[objektiivi|vaihto-objektiivein]] varustetut peiliheijastusjärjestelmäkamerat halpenivat. Samanaikaisesti [[taskukamera|taskukamerat]] eli pokkarit (englanniksi pocket camera) yleistyivät. Jakoa järjestelmäkameroihin ja taskukameroihin ovat lieventäneet taskukameroihin tulleet vaihtuvapolttoväliset objektiivit, joissa yhdellä zoomobjektiivilla saavutetaan järjestelmäkameralle ominainen vaihteleva kuvakulma.
 
[[järjestelmäkamera|Järjestelmäkameroissa]] on vaihdettavat objektiivit, ja niihin on saatavilla monenlaisia lisävarusteita. Järjestelmäkameroita käyttävät vaativat harrastajat sekä esimerkiksi uutiskuvaamiseen tai luontokuvauksiin erikoistuneet ammattilaiset. Pokkarit puolestaan on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja rakenteeltaan yksinkertaisiksi käyttökameroiksi, jotka sopivat mm. lomakuvien ottamiseen.
[[Luokka:Valokuvakamerat]]
[[Luokka:Valokuvauksen historia]]
 
[[eo:Fotografilo]]
[[zh:照相机]]
15 435

muokkausta